TFO Nuorten solistien konsertti 2026
Sauli Saarinen, kapellimestari
Turun filharmoninen orkesteri
Jemina Niemelä, piano
Camille Saint-Saëns: Pianokonsertto nro 2 g-molli op. 22, I andante sostenuto
Kseniia Kuzenkova, huilu
François Borne: Fantaisie brillante Carmen-oopperan teemoista
Fiia Känsälä, käyrätorvi
Paul Dukas: Villanelle
Zhanel Bekenova, viulu
Igor Frolov: Konserttifantasia Gershwinin oopperan Porgy ja Bess teemoista
Väliaika, kesto 20′
Inkeri Lintervo, harppu
Gabriel Pierné: Konserttikappale harpulle ja orkesterille op. 39
Amira Korali, viulu
Aram Hatšaturjan: Viulukonsertto d-molli op. 46, I Allegro con fermezza
Albert Dilanian, viulu
Aram Hatšaturjan: Viulukonsertto d-molli op. 46, III. Allegro vivace
Väinö Viljanen, piano
Sergei Rahmaninov: Pianokonsertto nro 2 c-molli op. 18, I Moderato
Lava on nuorten! Turun konservatorion ja Turun ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen opiskelijat astuvat valokeilaan maamme vanhimmassa nuorten solistien konsertissa. Jokavuotisessa perinteessä lahjakkaat nuoret muusikot soittavat instrumenttikirjallisuutensa parhaita paloja Turun filharmonisen orkesterin solisteina. Orkesteria johtaa Sauli Saarinen ja konsertin solistit valitaan koesoiton kautta tammikuussa 2026.
Esitysajat
Sigyn-sali
20100 Turku
Suomi
Noin 2 tuntia, sisältäen väliajan.
Hinnat
Kategoriat
Liput ja väliaikatarjoilu
Taiteilijat
Sauli Saarinen tunnetaan monipuolisuudestaan eri musiikkityylien parissa sekä kyvystään tarttua taiteellisiin haasteisiin lyhyellä varoitusajalla. Vuonna 2021 hän johti Tze Yeung Hon modernin Minn(i)e -kamarioopperan maailman ensi-illan Tallinnassa vain viikon varoitusajalla, ja vuonna 2022 Xenakis100 -festivaalin avajaiskonsertin Helsingissä vain kolmen päivän varoitusajalla.
Ennen nimitystään Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan päällikkökapellimestariksi Saarinen toimi kolme vuotta kapellimestarina kyseisessä soittokunnassa. Sitä ennen hän työskenteli trumpetin varaäänenjohtajana Kaartin soittokunnassa Helsingissä sekä äänenjohtajan sijaisena Vaasan kaupunginorkesterissa ja Pori Sinfoniettassa.
Saarinen on opiskellut trumpetin soittoa Tampereen konservatoriossa ja musiikin johtamista Sibelius-Akatemiassa, Universität für Musik und darstellende Kunst Wien -musiikkikorkeakoulussa sekä Panula-Akatemiassa. Hän valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2022. Valmistumisensa jälkeen hänet on kutsuttu johtamaan useita johtavia suomalaisia orkestereita. Vuonna 2025 Saarinen kutsuttiin puhallinmusiikkifestivaali Ruskatröötän teemasäveltäjäksi.
Saarinen esiintyy aktiivisesti nykymusiikin parissa ja on esittänyt uutta suomalaista puhallinmusiikkia oman yhtyeensä, Helsinki Symphonic Brassin kanssa. Saarisen sotilasarvo on musiikkikapteeni.
Jemina Niemelä opiskelee viimeistä vuottaan musiikkipedagogiksi Eveliina Kytömäen pianoluokalla Turun Taideakatemiassa. Hän valmistui muusikoksi Oulun konservatoriosta vuonna 2022 Eeva Havulehdon oppilaana. Niemelä on opiskellut pianonsoittoa 6-vuotiaasta lähtien Jokilaaksojen musiikkiopistossa Oulaisissa, jossa hänen pitkäaikaisimpana opettajanaan toimi Johanna Tilus.
Jemina on osallistunut useita kertoja Leevi Madetoja -pianokilpailuun, Pianoaura-kilpailuun vuonna 2023 sekä esiintynyt monissa kamarikokoonpanoissa. Pianon lisäksi hän on opiskellut urkujensoittoa seitsemän vuotta.
Moskovassa syntynyt Kseniia Kuzenkova opiskeli Alfred Schnittken musiikkikorkeakoulussa Irina Stachinskayan ohjauksessa. Tällä hetkellä hän jatkaa opintojaan Turun ammattikorkeakoulussa Oleg Sytyankon ohjauksessa. Hän on musiikin ystävä, jonka tavoitteena on tuoda kuulijoilleen iloa ja uusia kokemuksia. Häntä inspiroi erityisesti Bizet’n Carmen, jonka eloisa musiikki ja unohtumaton tarina heijastuvat hänen esityksissään.
Fiia Känsälä on Kokkolasta kotoisin oleva käyrätorvisti. Fiia aloitti käyrätorvensoiton 6-vuotiaana Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Hanna Patanan oppilaana. Känsälä viimeistelee opintojaan Turun ammattikorkeakoulussa Tanja Nisosen johdolla ja opiskelee ensimmäistä vuottaan Sibelius-Akatemiassa opettajanaan Erja Joukamo-Ampuja.
Fiia on osallistunut muun muassa Markus Maskuniityn, Esa Tapanin ja Ralph Fickerin mestarikursseille. Lisäksi hän on esiintynyt solistina Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin ja Pietarsaari sinfonietan kanssa.
Janelle Bekenova opiskelee viulunsoittoa toista vuotta Turun ammattikorkeakoulussa professori Alexander Vinnitskyn luokalla. Hän on voittanut useita kansainvälisiä ja kansallisia kilpailuja Venäjällä.
Solistina Bekenova on tehnyt yhteistyötä muun muassa A.V. Lubchenkon johtaman St. Petersburg Governor’s Symphony Orchestran, Altai Regional Philharmonicin, Novosibirsk Philharmonic Orchestran ja V.Y. Yankovsky Youth Symphony Orchestran kanssa.
Hän on myös osallistunut useille festivaaleille, kuten XVII Vladimir Spivakovin kansainväliselle festivaalille Moscow Meets Friends ja V All-Russian Music and Poetry Festivalille ”Poet and Music”. Bekenova on myös osallistunut monille mestarikursseille ja saanut stipendejä.
Turkulaistunut Inkeri Lintervo on musisoinut pienestä pitäen, mutta harppu astui nuoren muusikon elämään vasta vuonna 2019. Suoritettuaan laulun ammattitutkinnon, hän on jatkanut harppuopintoja Turun AMK:n Taideakatemiassa Hanna Kenttämiehen ja Päivi Severeiden johdolla.
Lisäoppia ja inspiraatiota on löytynyt myös mestarikursseilta. Soolorepertuaarin ohella Lintervo on kartuttanut kokemustaan orkesteri- ja kamarimuusikkona. Kuluneen vuoden kohokohtia ovat olleet osallistuminen FSWP:n levytykseen, toimiminen Sigyn Sinfonietan solistina sekä vierailu Turun filharmonisen orkesterin riveissä.
Amira Korali on Berliinissä syntynyt viulisti. Hän on valmistunut kiitettävillä arvosanoilla Moskovan valtionkonservatorion akateemisesta Tšaikovski-musiikkikorkeakoulusta. Korali on esiintynyt ympäri Saksaa, Italiaa, Puolaa, Venäjää, Tšekkiä, Belgiaa, Armeniaa ja Suomea sekä solistina että kamarimuusikkona yhdessä sisarensa, pianisti Anaïs Koralin kanssa.
Amira on voittanut palkintoja ”Jugend musiziert” -kilpailussa ja kansainvälisessä taidekilpailussa ”Heritage of Russia” vuonna 2025. Hän soittaa 1700-luvulta peräisin olevalla viululla, jonka tohtori Peter Hauber on antanut käyttöön yksityiskokoelmastaan. Amira opiskelee professori Alexander Vinnitskyn luokalla Turun ammattikorkeakoulussa.
Albert Dilanian on klassinen viulisti ja opiskelija Turun ammattikorkeakoulun taideakatemiassa professori Alexander Vinnitskyn luokalla.
Dilanian on esiintynyt kamarimusiikkiyhtyeissä, kvarteteissa ja orkestereissa. 17-vuotiaana hän osallistui ”Music of the Earth” -festivaalille. Vuonna 2020 hän osallistui”River of Talents” -mestarikurssien sarjaan. Toukokuussa 2021 Dilanian osallistui ”Art of Sound. Moscow” -festivaalikilpailuun, jossa hänelle myönnettiin ensimmäisen palkinnon saajan diplomi. Vuonna 2023 Dilanian esitti soolo-ohjelman Jerevanissa, Armeniassa, ARDeN-konserttisalissa.
Dilanianin ohjelmisto sisältää teoksia eri aikakausilta ja eri tyylilajeista. Viulistina hän keskittyy syvälliseen tulkintaan ja ilmeikkääseen sointiin.
Väinö Viljanen aloitti pianonsoiton 7-vuotiaana isoisänsä Pekka Viljasen johdolla. Vuoden harjoittelun jälkeen hän pääsi Turun konservatorioon Marko Aution oppilaaksi. Nykyisin Väinön opettajana toimii Maria Männikkö ja Roope Gröndahl.
Väinö on osallistunut lukuisille pianon mestarikursseille. Hän aloitti opiskelun Nuorten pianoakatemiassa keväällä 2023. Syksyllä 2024 hän aloitti Turun konservatoriossa muusikon ammattitutkinnon opiskelun lukio-opintojen rinnalla.
Väinö on palkittu PianoAura-kilpailussa vuosina 2019 ja 2023. Hän on osallistunut myös Kanadan nuorten pianofestivaalille, Madetoja-pianokilpailuun ja Tapiola-kilpailuun. Väinö palkittiin kultamitalilla Northern Lights -pianokilpailussa vuonna 2024. Vuonna 2025 hän voitti XIII kansallisen Leevi Madetoja -pianokilpailun omassa ikäsarjassaan. Hän on esiintynyt Suomen lisäksi Virossa sekä USA:ssa.
Teokset
Camille Saint-Saëns sävelsi toisen pianokonserttonsa vuonna 1868. Tämä vain muutamassa viikossa sävelletty romanttinen konsertto on Saint-Saënsin suosituin pianokonsertto. Ensimmäinen osa alkaa konsertoille poikkeuksellisella tavalla pianon improvisatorisella avauksella, joka muistuttaa Bachin preludien fantasioiden maailmaa. Mietiskelevä alku kasvaa vähitellen dramaattiseksi dialogiksi pianon ja orkesterin välillä.
Teosesittely: Jemina Niemelä
François Bornen Fantaisie Carmen-oopperan teemoista (n. 1880) muokkaa Bizet’n kuuluisat melodiat loistavaksi sooloteokseksi huilulle. Yleisö tunnistaa Habaneran, Toreadorin laulun ja muut tunnetut teemat, jotka esitetään eloisalla ja virtuoosimaisella tyylillä, täynnä tunteita, intohimoa ja alkuperäisen oopperan teatraalista luonnetta.
Teosesittely: Kseniia Kuzenkova
Paul Dukas oli ranskalainen säveltäjä. Uransa aikana hän toimi myös kriitikkona, tutkijana ja opettajana. Hän oli hyvin ankara itselleen, jonka takia hän tuhosi ja hylkäsi monia sävellyksiään. Dukas sävelsi teoksen Villanelle vuonna 1906 Pariisin konservatorion käyrätorviluokalle. Kappaleessa on hyödynnetty käyrätorven monia ulottuvuuksia. Teos on tekninen, mutta melodioidensa ansiosta kappale on iloinen ja raikas. Alkuperäinen teos on kirjoitettu käyrätorvelle ja pianolle.
Teosesittely: Fiia Känsälä
Igor Frolov oli tunnettu viulisti ja opettaja, kapellimestari, ja säveltäjä, ja hän sävelsi Konserttifantasian oopperan Porgy ja Bess teemoista vuonna 1987. Teos on yksi säveltäjän tunnetuimpia ja rakastetuimpia. George Gershwinin Porgy and Bess (1935) perustuu Dubus Haywardin näytelmään Porgy. Oopperassa Gershwin toteutti unelmansa osallistua oopperagenreen käyttämällä kansanmusiikin elementtejä.
Frolov käytti Gershwinin oopperan musiikillisia teemoja ja tunneilmapiiriä ja muokkasi ne konserttifantasiaksi viululle (alkuperäisessä versiossa pianolle, myöhemmin orkesterille). Näin hän loi teoksen, joka säilytti alkuperäisen oopperan luonteen, mutta sai uuden muodon ja tulkinnan.
Teosesittely: Janelle Bekenova
Gabriel Pierné oli ranskalainen säveltäjä ja kapellimestari, joka tunnetaan lumoavista melodioistaan ja orkestraation taitavasta käsittelystä. Pariisilaisten harppuvirtuoosien inspiroimana syntyi Konserttikappale (1901), myöhäisromantiikan taidonnäyte. Teoksessa harpun ja orkesterin välille punoutuu vahvojen tunteiden, herkkyyden ja leikkisyyden kudos, josta soolo-osuus nousee esiin helmeilevien juoksutusten ja täyteläisten sointujen saattelemana.
Tämä yksiosainen konsertto kuultiin Turussa ensimmäistä kertaa 15.4.1913 Turun Soitannollisen Seuran ja harpisti Olga Proftin esittämänä.
Teosesittely: Inkeri Lintervo
Aram Hatšaturjanin viulukonsertto d-molli (1940) yhdistää klassisen muodon armenialaisiin kansanperinteisiin. Ensimmäinen osa, Allegro con fermezza (nopeasti ja päättäväisesti), on täynnä rytmistä energiaa ja laajoja melodioita, jotka luovat dramaattisen vuoropuhelun solistin ja orkesterin välille. Hatšaturjan kutsui sitä ”tasavertaiseksi duetoksi”.
David Oistrakhille omistettu osa yhdistää lyyrisen intohimon ja virtuoosimaisen loiston. Oistrakhin kadenssi, joka myöhemmin sisällytettiin julkaistuun partituuriin, korostaa solistin vapautta. Osan itämaisten sävyjen ja voimakkaiden tunteiden yhdistelmä jättää lähtemättömän vaikutuksen.
Teosesittely: Amira Korali
Konsertto sävellettiin vuonna 1940. Sitä leimaavat eloisa kansallinen luonne, virtuositeetti ja romanttinen paatos. Kyseessä on mittava ja teknisesti vaativa teos, joka on omistettu David Oistrakhille. Konsertto koostuu kolmesta osasta: Allegro con fermezza, Andante sostenuto ja Allegro vivace. Ensimmäinen osa on dramaattisen intensiivinen, kun taas toinen on lyyrinen ja syvästi ilmeikäs. Erityistä huomiota kiinnitetään kolmanteen osaan – finaaliin –, joka on nopea, tanssillinen ja täynnä rytmistä energiaa.
Aram Hatšaturian itse myönsi: ”Sävelsin konserton suurella innolla. Musiikilliset ideat tulvivat minusta, nopeammin kuin pystyin kirjoittamaan niitä paperille.”
Teosesittely: Albert Dilanian
Sergei Rahmaninovin Pianokonsertto nro 2 c-molli op. 18 on yksi romantiikan ajan tunnetuimmista pianokonsertoista. Se sävellettiin vuosina 1900–1901 ja merkitsi säveltäjälle paluuta luovuuteen vaikean kauden jälkeen. Teos koostuu kolmesta osasta, joissa vuorottelevat melankoliset melodiat ja voimakkaat, virtuoosiset pianojaksot
Ensimmäinen osa rakentuu perinteiseen sonaattimuotoon, jossa teemoja kehitetään ja varioidaan laajasti. Piano ja orkesteri käyvät jatkuvaa vuoropuhelua, ja pianon virtuoosiset juoksutukset tuovat teokseen dramatiikkaa.
Teosesittely: Väinö Viljanen