Siirry sisältöön
TFO: Pääsiäiskonsertti: Mozartin Requiem

TFO: Pääsiäiskonsertti: Mozartin Requiem

Sian Edwards, kapellimestari
Aurora Marthens, sopraano
Sarah Zieba, mezzosopraano
Markus Nykänen, tenori
Antti Mähönen, basso
Chorus Cathedralis Aboensis, kuoromestari Paavo Hyökki
Turun filharmoninen orkesteri

Henry Purcell: Chaconne g-molli (kesto 7′)
Arvo Pärt: Cantus Benjamin Brittenin muistolle (kesto 8′)
Wolfgang Amadeus Mozart: Requiem d-molli K. 626 (kesto 55′)

Kuolinvuoteellaan sielunmessua säveltävästä Mozartista tuli yksi klassisen musiikin historian suurimmista tarinoista. Requiemissa heijastuvat Mozartin oma kuolemanpelko, voimakas luomisvimma, elämänjano ja ainutlaatuinen lahjakkuus. Mozart kuoli kesken sävellystyön vain 35-vuotiaana, 5.12.1791. Sielunmessun viimeistelivät säveltäjän ystävät ja kollegat, kuten Franz Xaver Süssmayr. Teos puhuttelee yhä edelleen kuulijaa kaivamalla pintaan ihmisyyden ristiriitaisia tunteita: toivoa, pelkoa, epäröintiä, lohtua ja armoa.

Esitysajat

To 2.4.2026, 18:30
Pe 3.4.2026, 14:00
Pe 3.4.2026, 18:00

Turun konserttitalo

Aninkaistenkatu 9
20100 Turku
Suomi
Kesto
Noin 1 h 15 minuuttia, ei väliaikaa.

Hinnat

31,50 | 26,50 | 10,50 €

Liput ja väliaikatarjoilu

Valitse esitysaika
Valitsemasi esitysaika määrittää lipunostolinkin

Taiteilijat

Sian-Edwards-Groves-Artists

Sian Edwards on Royal Academy of Musicin kapellimestariopintojen osaston johtaja ja Wienin musiikki- ja esittävän taiteen yliopiston kapellimestariopintojen professori.  Hän on työskennellyt monien maailman johtavien orkestereiden kanssa.

Edwards on työskennellyt kaikissa Ison-Britannian suurimmissa oopperataloissa. Hän debytoi oopperamaailmassa vuonna 1986 johtamalla Weillin Mahagonnyn Scottish Operassa. Vuosina 1993–1995 hän oli English National Operan (ENO) musiikillinen johtaja. Muita oopperatehtäviä ovat olleet München, Opéra Comique, Frankfurt, Kööpenhamina, Helsinki, Wien ja Aspen.

Viimeaikaisia ja tulevia konserttikohokohtia ovat muun muassa esiintymiset Ensemble Modernin, Münchenin Bayerische Rundfunkin, SWR Sinfonieorchesternin, Kuopion kaupunginorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Klangforum Wienin, Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin, Orquesta Sinfonica de Galician, Jyväskylä sinfonian, Royal Philharmonic Orchestran, BBC National Orchestra of Walesin ja Orchestra Sinfonica Sicilianan kanssa ja esiintymiset Edinburghin kansainvälisellä festivaalilla ja Aldeburghin festivaalilla.

Ooppekohokohtia ovat muun muassa La Traviata Theater an der Wienissä, Aida Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, Orpheus manalassa ENO:ssa sekä Katja Kabanova, Iolanta ja Mark Adamon Little Women Opera Holland Parkissa.

Sulje

Sopraano Aurora Marthens on yksi suomalaista oopperaperinnettä edustavista uusista kyvyistä, joka on nopeasti saavuttanut kansainvälistä tunnustusta säteilevällä äänellään, ilmaisukyvyllään ja teknisellä taituruudellaan. Hän voitti äskettäin sekä toisen palkinnon että yleisöpalkinnon ARD 2024 -musiikkikilpailussa.

Viime kaudella Marthens esiintyi Opernhaus Zürichissä ja debytoi Echon roolissa oopperassa Ariadne auf Naxos. Hän esiintyi myös Aalto-Musiktheater Essenissä Leitmetzerinin roolissa oopperassa Ruusuritari. Konserttilavoilla hän lauloi Rossinin Stabat Materin Etelä-Jyllannin sinfoniaorkesterin kanssa ja Mozartin Requiemin Sinfonia Lahden kanssa. Nyt hän esittää Requiemin Turun filharmonisen orkesterin kanssa.

Marthens esiintyi viimeksi Wienin valtionoopperassa, jossa hän laului Mrs. Jonesin roolin Raskatovin Animal Farm -teoksen maailmanensi-illassa. Syyskuussa 2022 Marthens liittyi Wienin valtionoopperan solistiryhmään, jota ennen hän oli talon oopperastudion jäsen.

Aurora Marthens on opiskellut Riikka Hakolan, Elisabeth Werresin, KS Linda Watsonin ja Camilla Nylundin johdolla sekä osallistunut useille mestarikursseille.

Marthens voitti Helsingin lied-kilpailun vuonna 2015 ja Timo Mustakallio -laulukilpailun vuonna 2017. Hän oli semifinalisti Glyndebourne Opera Cupissa (2018) ja finalisti Salice d’Oro -kilpailussa (2022).

Sulje

Puolalais-amerikkalainen mezzosopraano Sarah Zieba on Suomen Kansallisoopperan nuorten laulajien ohjelman jäsen kaudella 2025/2026. Hän laulaa toisen palvelijattaren roolin Straussin Elektrassa, Floran roolin Verdin La Traviatassa ja Lindan roolin Mark-Anthony Turnagen uusimmassa oopperassa Festen.

Zieba on suorittanut esittävän taiteen diplomin Bostonin yliopiston oopperainstituutissa Penelope Bitzasin ohjauksessa. Lisäksi Zieba on valmistunut musiikin maisteriksi sekä biokemian kandidaatiksi Illinoisin Northwesternin yliopistosta. Zieba on esittänyt monia merkittäviä rooleja, kuten nimiroolin Massenet´n oopperassa Cendrillon, Seston roolin Mozartin oopperassa La Clemenza di Tito, Hannun roolin Humperdinckin oopperassa Hannu ja Kerttu ja viimeksi Saludin roolin de Fallan oopperassa La Vida Breve.  Innokkaana konsertoijana Zieba on ollut solistina Mendelssohnin Elijahissa, de Fallan El Amor Brujossa ja Mahlerin Das Lied von der Erdessä.

Sulje

Tenori Markus Nykänen on Suomen Kansallisoopperan jäsen. Hän on esiintynyt oopperalla monissa tuotannoissa pääroolissa, kuten Rodolfona La Bohèmessa, Alfredona La Traviatassa, Pinkertonina Madama Butterflyssa ja Victorinina Die tote Stadtissa. Hän lauloi myös pääroolin Kiviojan ja Toppisen Indigo-oopperan maailmanensi-illassa Suomen kansallisoopperassa.

Vierailijana hän on esiintynyt merkittävissä oopperataloissa, kuten Lontoon Royal Opera Housessa, Hollannin kansallisoopperassa Amsterdamissa ja Hampurin valtionoopperassa. Hän debytoi Aix-en-Provencen festivaalilla vuonna 2021 sulhasen roolissa Kaija Saariahon Innocence-oopperassa.

Nykänen aloitti musiikkiopintonsa Espoossa Kungsvägen Musikinstitutissa. Myöhemmin hän jatkoi lauluopintojaan muun muassa Susanna Ekenin, Sherman Lowen, Mariella Devian ja Kiri Te Kanawan johdolla. Ennen oopperauransa aloittamista hän työskenteli pitkään näytelmissä ja musikaaleissa Helsingissä. Vuodesta 2012 vuoteen 2014 Nykänen oli jäsenenä Theater Baselin nuorten taiteilijoiden ohjelmassa OperAvenir.

Nykänen oli Lappeenrannan laulukilpailun finalisti ja on esiintynyt konserteissa muun muassa Baselin sinfoniaorkesterin ja Hampurin filharmonikkojen kanssa. Hän on työskennellyt muun muassa Kent Naganon, Esa-Pekka Salosen, Susanna Mälkin ja Sakari Oramon johdolla.

Sulje

Antti Mähönen valmistui Tanskan kuninkaallisesta ooppera-akatemiasta keväällä 2024 ja on Oulun ammattikorkeakoulun alumni. Tällä hetkellä hän asuu Kööpenhaminassa ja on ollut elokuusta 2024 alkaen jäsen Tanskan kuninkaallisen oopperan nuorten taiteilijoiden ohjelmassa.

Hän debytoi vuonna 2023 Tanskan kuninkaallisessa oopperassa Zaretskyn roolissa (Jevgeni Onegin) sekä toisen haarniskoidun miehen roolissa (Taikahuilu), jolla hän debytoi myös Savonlinnan oopperajuhlilla. Vuonna 2024 Mähönen debytoi Figaron roolissa (Figaron häät) Tanskan kuninkaallisen oopperan akatemian tuotannossa.

Hän on työskennellyt kapellimestareiden kuten Sakari Oramon, Marie Jacquotin, Giordano Bellincampin, Hendrik Vestmannin ja Eivind Gullberg Jensenin sekä ohjaajien Kasper Holtenin, Anne Barslevin, Laurie Feldmanin, Noa Naamatin ja Erik Söderblomin kanssa.

Oopperaesitysten lisäksi Mähönen laulaa myös resitaaleissa, orkesterikonserteissa ja oratorioissa. Mähönen oli Timo Mustakallio -laulukilpailun finalisti vuonna 2021.

Sulje

Chorus Cathedralis Aboensis (CCA) on turkulainen orkesterisäestyksellisiin suurteoksiin erikoistunut sinfoniakuoro. Turun tuomiokirkon mukaan nimetty kuoro on perustettu vuonna 1982. Kuoron taiteellisena johtajana on syksystä 2021 alkaen toiminut MuM Paavo Hyökki. CCA toimii tiiviissä yhteistyössä Turun filharmonisen orkesterin (TFO) sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa.

Kuoro on konsertoinut TFO:n kanssa yli 140 kertaa, ja se laulaa seurakuntayhtymän merkittävissä tapahtumissa sekä jumalanpalveluksissa. CCA:n laajaan kantaohjelmistoon kuuluvat kaikki keskeiset suuret kirkkomusiikkiteokset kuorolle ja orkesterille, mutta kuoro tekee ohjelmistoa myös a cappella. Vuosien varrella yhteistyötä on tehty Radion sinfoniaorkesterin (RSO), Helsingin kaupunginorkesterin (HKO), Tampere Filharmonian, Tapiola Sinfoniettan, Jyväskylä Sinfonian, Sinfonia Lahden, Turku Jazz Orchestran sekä ranskalaisen Orchestre National du Lorrainen kanssa.

CCA on esiintynyt monien tunnettujen solistien kanssa, kuten Karita Mattila, Matti Salminen, Jaakko Ryhänen, Soile Isokoski, Kiri Te Kanawa, Barbara Hendricks ja Andrea Boccelli. Kuoro on saanut tunnustusta lukuisista TFO:n kanssa tehdyistä levytyksistä, muun muassa vuonna 2019 ICMA-ehdokkuuden kuoromusiikkikategoriassa ja Emma-ehdokkuuden klassisen musiikin sarjassa. CCA oli mukana myös suuren suosion keväällä 2023 Turussa saaneessa Punainen viiva -oopperaproduktiossa sekä Eurajoki Bel Canto -festivaalin Tannhäuser ja Lentävä hollantilainen -oopperoissa vuosina 2024 ja 2025.

Sulje

Teokset

Englantilainen musiikki koki renessanssin ja barokin aikana loistavan kukoistuskauden, joka ulottui aina 1600-luvun loppuun saakka. Sen tosin keskeytti vuosina 1649-60 Oliver Cromwellin perustama puritaanihallitus, mutta kuningasvallan palauttamisen jälkeisellä restauraation kaudella musiikkielämä alkoi taas elpyä ja saavutti huipentumansa Henry Purcellin musiikissa. Monille hän on suurin brittiläissyntyinen säveltäjä kautta aikojen.

Purcell oli vain 18-vuotias saadessaan viran kuninkaan jousiyhtyeen säveltäjänä ystävänsä Matthew Locken kuoltua vuonna 1677. Hän nousi mestaruuteen yhtä lailla soitin- ja vokaalimusiikin kuin näyttämöteosten säveltäjänä. Kun hän kuoli marraskuussa 1695 vain 36-vuotiaana, Englannin musiikin kultainen kausi oli ohi.

Yksi Purcellin suosimista sävellysmuodoista oli toistuvan bassomelodian yllä tapahtuvalle muuntelulle rakentuva chaconne. Sellaiseen perustuu esimerkiksi hänen Dido ja Aeneas -oopperansa kuuluisa Didon valituslaulu When I am laid in earth. Chaconne-tekniikkaa hyödyntää myös Purcellin soitinmusiikin tunnetuin teos: jousiyhtyeelle 1670-luvun lopulla tai vuonna 1680 sävelletty Chacony g-molli. Sen runkona on kahdeksantahtinen bassomelodia, jonka yllä muut jouset hakeutuvat 18 muunnelmassa jatkuvasti uusiin, usein kromatiikan tihentämiin muotoihin. Teosta hallitsee surumielisen vakava tunnelma, ja tässä suhteessa teos on sukua Didon valituslaululle.

Tässä Purcellin Chacony kuullaan Benjamin Brittenin (1913-1976) sovituksena jousiorkesterille.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Sulje

”Musiikkini perustuu yksinkertaisille aineksille – kolmisoinnulle tai yhdelle tietylle tonaliteetille. Kolmisoinnun sävelet ovat kuin kelloja, ja siksi puhun tintinnabuli-tyylistä.”

Näin on kuvannut musiikkiaan virolainen, viime vuoden syyskuussa 90 vuotta täyttänyt Arvo Pärt. Hänen yksinkertaisen musiikkinsa viesti on mennyt hyvin perille, ja hän on ollut viime aikoina useana vuonna maailman esitetyin taidemusiikin säveltäjä. Monille hänen musiikkinsa on tarjonnut seesteisen sisäisen rauhan keitaan keskellä levotonta ja ristiriitaista maailmaamme.

Pärt aloitti uransa laaja-alaisena modernien keinojen kokeilijana ja löysi oman yksinkertaisen tintinnabuli-tyylinsä vuonna 1976 kahden vuoden sävellystauon ja luovan etsinnän jälkeen. Yksi sen ensimmäisistä toteutumista oli jousille ja kelloille sävelletty Cantus Benjamin Brittenin muistolle (1977). Britten oli kuollut vain hiukan aiemmin, joulukuussa 1976, ja Pärt on todennut, että hän oli juuri tuolloin alkanut arvostaa brittisäveltäjän musiikin epätavallista puhtautta.

Pärtin Cantus on yksinkertaisen idean upea toteutus. Teos alkaa muutamalla putkikellojen helähdyksellä, jollaiseen teos kuin huomaamatta myös päättyy. Teos rakentuu kaanon-tekniikalla, jossa ensiviuluilla ylärekisterissä esiintyvä alaspäinen perusmelodia saa rinnalleen saman melodian muissa jousissa mutta aina laajemmissa nuottiarvoissa. Tuloksena on intensiivisen surumielisesti soiva teos, jonka lopun hitaasti laskeutuvissa bassolinjoissa aika lähes jähmettyy paikoilleen.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Sulje

I Introitus
II Kyrie
III Sequentia
Dies irae
Tuba mirum
Rex tremendae
Recordare
Confutatis
Lacrimosa
IV Offertorium
Domine Jesu
Hostias
V Sanctus
VI Benedictus
VII Agnus Dei

Mozartin viimeiseksi teokseksi jääneen Requiemin tarina on myyttinen, samalla sekä tuttu että tuntematon luku klassisen musiikin historiaa. Teoksen synnyn päälinjat tiedetään, mutta monet yksityiskohdat ovat jääneet hämärän peittoon.

Heinäkuussa 1791 salaperäinen mies ilmestyi Mozartin ovelle ja tilasi häneltä sielunmessun edustamalleen tuntemattomalle henkilölle. Mozart otti hämmentävän tilauksen vastaan ja aloitti sävellystyön, mutta muut kiireet oopperoiden La Clemenza di Titon ja Taikahuilun sekä klarinettikonserton kanssa keskeyttivät työn useaan otteeseen. Kun Mozart kuoli 5. joulukuuta 1791, oli Requiem yhä keskeneräinen.

Jo maksetun tilauspalkkion vuoksi Mozartin leski Konstanze pyysi miehensä oppilaita, ensin Joseph Eybleriä ja sitten Franz Süssmayria täydentämään teoksen. Süssmayr sai käyttöönsä Mozartin luonnoksia valmistumatta jääneisiin osiin, mutta ne ovat sittemmin kadonneet. Kun teos oli valmis, se toimitettiin aitona Mozartin teoksena tilaajalle, musiikkia harrastaneelle kreivi Franz von Walseggille, joka esitti teoksen joulukuussa 1793 muka omana luomuksenaan nuorena kuolleen Anna-vaimonsa muistoksi. Kuitenkin jo tammikuussa 1793 Requiem oli esitetty Wienissä Mozartin teoksena, kun hänen ystävänsä paroni Gottfried van Swieten oli järjestänyt sille esityksen Konstanzen hyväksi järjestetyssä konsertissa.

Nykyisen näkemyksen mukaan täysin tai lähes täysin Mozartin säveltämiä ovat useat alkupuolen osat. Näitä ovat teoksen avaava traagista tunnetta huokuva Introitus sekä siihen tauotta liittyvä uljas kaksoisfuuga Kyrie, joka osoittaa, että Mozart todellakin osasi kontrapunktinsa.

Myös seuraavat osat Sequence ja Offertorium ovat keskeiseltä materiaaliltaan Mozartin säveltämiä. Sequencen avaa dramaattinen Dies irae, jota tasapainottavassa Tuba mirum -osassa solistikvartetti astuu ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan esiin. Sitä seuraavat juhlava Rex tremendae, solistikvartetin lempeän pitkälinjainen Recordare sekä mieskuoron iskevyyden ja naiskuoron lempeyden vastakkain asettava ja sitten tasaannuttava Confutatis. Sequencen päättävästä Lacrimosasta Mozart ehti kuitenkin säveltää vain kahdeksan ensimmäistä tahtia.

Offertoriumin aloittava Domine Jesu on energisesti liikkuvaa musiikkia, jonka päättää kuoron polyfoninen ”Quam oli Abrahae”, ja se on päätöksenä myös seuraavana olevassa Hostiaksessa.

Osat Sanctus, Benedictus ja Agnus Dei ovat ilmeisesti pääosin Süssmayrin käsialaa. Tosin hänellä on voinut olla näitä osia varten käytössään Mozartilta jääneitä ja sittemmin kadonneita luonnoksia. Sanctusta ja Benedictusta yhdistää saman Hosanna-fuugan esiintyminen kummankin päätöksessä.

Teoksen päättävässä Communiossa Süssmayr kertaa avausosan Introituksen sopraanosoolosta lähtien ja Kyrien kokonaisuudessaan, tosin uusilla sanoilla. Yhden varhaisen lähteen mukaan ajatus pyöristää teos alun materiaalilla olisi ollut Mozartin, ja tämäntapainen käytäntö liittyi ajan wieniläiseen konserttimessujen traditioon. Kyrien kaksoisfuugan myötä Mozartin Requiem saa joka tapauksessa mahdikkaan ja kohottavan päätöksen.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Sulje

I Introitus

Herra, anna heille ikuinen lepo,
ja ainainen valkeus loistakoon heille.

Sinulle, Herra, kuuluu kiitosvirsi Siionissa,
ja Sinulle täytetään lupaus Jerusalemissa.

Kuule minun rukoukseni,
Sinun tykösi tulee kaikki liha (luodut).
Anna heille, Herra,
ikuinen lepo
ja ainainen valkeus loistakoon heille.

II Kyrie

Kristus armahda.
Herra armahda.
Kristus armahda.

III Sequenz

Dies irae

Vihan päivä, se päivä
hajottaa maailman tomuksi,
näin todistavat profeetat David ja Sibylla.

Mikä vavistus silloin syntyykään,
kun tuomari saapuu
tutkiakseen kaikki tarkasti ja ankarasti.

Tuba mirum

Ihmeellisellä soinnillaan,
joka kaikuu hautojen valtakuntaan asti,
torvi kutsuu kaikki valtaistuimen eteen.

Kuolema ja luonto mykistyvät hämmästyksestä,
kun kaikki luodut nousevat haudoistaan
vastaamaan tuomarille.
Esiin tuodaan kirjakäärö,
joka sisältää kaiken sen,
minkä perusteella maailma tuomitaan.

Kun tuomari käy istumaan
paljastuu kaikki, mikä nyt on salattua,
mikään ei jää kostamatta.

Mitä minä raukka silloin voin sanoa?
Ketä voisin anoa puoltajakseni?
Kun vanhurskaskaan ei voi olla varma kohtalostaan.

Rex tremendae

Vapisuttavan kaikkivallan kuningas,
Sinä, joka armostasi pelastat valitut,
pelasta minut, sinä laupeuden lähde.

Recordare

Rakas Jeesus, muista,
että juuri minun tähteni tulit maailmaan,
älä hukuta minua sinä päivänä.

Sinä etsit minua uupumukseen asti,
sinä lunastit minut ristinkuolemallasi;
pelasta minut, ettei suuri työsi olisi turha.

Vanhurskas koston tuomari,
suo anteeksiannon lahja
tilinteon päivän tullessa.

Syyni tunnossa huokailen,
kasvoni punastuvat häpeästä;
Jumala, säästä katuvaista.
Sinä, joka annoit anteeksi Magdalan Marialle,
ja kuulit ryövärin rukouksen ristinpuulla,
Sinä olet antanut minullekin toivon.

Minun rukoukseni eivät ole kelvollisia,
mutta suo sinä hyvyydessäsi laupiaasti,
etten palaisi ikuisissa liekeissä.

Anna minulle paikka lampaittesi joukossa,
erota minut vuohista,
aseta minut oikealle puolellesi.

Confutatis

Kun tuomitset kirotut,
määräät heidät piinan liekkeihin,
kutsu minut siunattujesi seuraan.

Rukoilen nöyränä maata vastaan painautuen,
sydän tomuksi särkyneenä:
Huolehdi minusta loppuni hetkellä.

Lacrimosa

Kyyneliä täynnä on se päivä,
jona tomustansa nousee
syyllinen ihminen tuomittavaksi.
Armahda siis häntä, Jumala.
Laupias Herra Jeesus,
anna heille lepo ja rauha.
Aamen.

IV Offertorium

Domine Jesu

Herra Jeesus Kristus,
Kunnian Kuningas,
pelasta kaikkien kuolleitten uskovaisten sielut
helvetin piinasta
ja syvyyden järvestä.
Pelasta heidät jalopeurojen kidasta,
älköön heitä nielkö Tuoni,
älkööt he vaipuko pimeyteen,

vaan lipunkantaja Pyhä Mikael
johdattakoon heidät pyhään valkeuteen,

jonka jo muinoin lupasit Aabrahamille
ja hänen siemenelleen.

Hostias

Uhrit ja rukoukset
tuomme Sinulle kiittäen, Herra;
ota ne vastaan niiden sielujen puolesta,
joiden muistoa tänään vietämme,
suo heidän, Herra, siirtyä kuolemasta elämään.

Jonka jo muinoin lupasit Aabrahamille
ja hänen siemenelleen.

V Sanctus

Pyhä, pyhä, pyhä,
Herra Jumala Sebaot.
Täynnä ovat taivaat ja maa Sinun kunniaasi.
Hoosianna korkeuksissa.

VI Benedictus

Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna korkeuksissa.

VII Agnus Dei

Jumalan Karitsa,
joka pois otat maailman synnin,
anna heille lepo ja rauha.

Jumalan Karitsa,
joka pois otat maailman synnin,
anna heille iankaikkinen lepo ja rauha.

VIII Communio

Loistakoon heille ainainen valkeus, Herra,
pyhiesi seurassa iankaikkisesti,
sillä Sinä olet laupeus.

Anna heille iankaikkinen rauha, Herra,
ja loistakoon heille ainainen valkeus
pyhiesi seurassa iankaikkisesti,
sillä Sinä olet laupeus.

suom. Erkki Pullinen

Sulje

I Introitus

Requiem aeternam dona eis Domine,
et lux perpetua luceat eis.

Te decet hymnus, Deus, in Sion,
et tibi reddetur votum in Jerusalem.

Exaudi orationem meam,
ad te omnis caro veniet.
Dona eis, Domine,
dona eis requiem aeternam.
Et lux perpetua luceat eis.

II Kyrie

Kyrie eleison.
Christe eleison.
Kyrie eleison.

III Sequenz

Dies irae

Dies irae, dies illa,
solvet saeclum in favilla,
teste David cum Sibylla.

Quantus tremor est futurus,
quando judex est venturus,
cuncta stricte discussurus.

Tuba mirum

Tuba mirum spargens sonum
per sepulchra regionum,
coget omnes ante thronum.

Mors stupebit et natura,
cum resurget creatura,
judicanti responsura.

Liber scriptus proferetur,
in quo totum continetur,
unde mundus judicetur.

Judex ergo cum sedebit,
quid quid latet apparebit,
nil inultum remanebit.

Quid sum miser tunc dicturus?
Quem patronum rogaturus,
Cum vix justus sit securus.

Rex tremendae

Rex tremendae majestatis,
qui salvandos salvas gratis,
salva me, fons pietatis.

Recordare

Recordare Jesu pie,
quod sum causa tuae viae,
ne me perdas illa diae.

Quaerens me sedisti lassus,
redemisti crucem passus;
tantus labor non sit cassus.

Juste judex ultionis,
donum fac remissionis
ante diem rationis.

Ingemisco tamquam reus,
culpa rubet vultus meus,
supplicanti parce, Deus.

Qui Mariam absolvisti,
et latronum exaudisti,
mihi quoque spem dedisti.

Preces meae non sunt dignae,
sed tu, bonus fac benigne,
ne perenni cremer igne.

Inter oves locum praesta,
et ab haedis me sequestra
statuens in parte dextra.

Confutatis

Confutatis maledictis
flammis acribus addictis.
Voca me cum benedictis.

Oro supplex et acclinis,
cor contritum quasi cinis:
gere curam mei finis.

Lacrimosa

Lacrimosa dies illa,
qua resurget ex favilla
judicandus homo reus,

Huic ergo parce, Deus.
Pie Jesu Domine,
dona eis requiem.
Amen.

IV Offertorium

Domine Jesu

Domine Jesu Christe,
Rex gloriae,
libera animas omnium fidelium
defunctorum de poenis inferni
et de profundo lacu.
Libera eas de ore leonis,
ne absorbeat eas Tartarus,
ne cadant in obscurum,

sed signifer sanctus Michael
repraesentet eas in lucem sanctam,

quam olim Abrahae promisisti
et semini ejus.

Hostias

Hostias et preces
tibi, Domine, laudis offerimus;
tu suscipe pro animabus illis,
quarum hodie memoriam facimus,
fac eas, Domine, de morte transire ad vitam.

Quam olim Abrahae promisisti
et semini ejus.

V Sanctus

Sanctus, sanctus, sanctus
Dominus Deus Sabaoth.
Pleni sunt caeli et terra gloria tua.
Hosanna in excelsis.

VI Benedictus

Benedictus qui venit in nomine Domini.
Hosanna in excelsis.

VII Agnus Dei

Agnus Dei,
qui tollis peccata mundi,
dona eis requiem.

Agnus Dei,
qui tollis peccata mundi,
dona eis requiem sempiternam.

VII Communio

Lux aeterna luceat eis, Domine,
cum sanctis tuis in aeternum,
quia pius es.

Requiem aeternam dona eis, Domine,
et lux perpetua luceat eis
cum sanctis tuis in aeternum,
quia pius es.

Sulje