Riitta Hammarberg

Aloitin viulunsoiton 4-vuotiaana Oulussa pedagogi Tatjana Pogotsievan johdolla. Muita opettajiani ovat olleet Olavi Ahola, Marja-Leena Toropainen ja Pertti Sutinen. Musiikkileireillä opettajinani ovat toimineet muun muassa Jorma Rahkonen, Paavo Pohjola Jacques Kantorov ja Maria Vermes. Kaksoissiskoni Helena sai käsittelyyn sellon, olihan isäni sellonsoiton ammattilainen. Musiikki on kulkenut suvussa vahvasti, muun muassa setäni soitti aikoinaan huilua Turun filharmonisessa orkesterissa.

Turkuun tulin sattumien kautta, tarkoitukseni oli mennä Lahteen koesoittoon. Se jäi flunssan vuoksi väliin, mutta Turun koesoitto sattui sopivasti kevään 1985 kohdalle. Onnisti ja tänne jäin. Orkesterityön ohella opetan viulunsoittoa niin lapsille kuin aikuisille. Siskoni kanssa meillä on ollut tapana jalkautua Naantaliin soittamaan kevyempää musiikkia, kuten ABBAa.

Harjoittelun lomassa soittelen musiikkia laidasta laitaan kansanmusiikista poppiin. Sinfoniamusiikki klassisen musiikin puolella on ihan parasta. On mahtava tunne, kun istuu lavalla orkesterin keskellä kakkosviulun puolella ja musiikki valtaa konserttisalin pauhaten parhaimmillaan täydellä voimallaan ympäröiden kaikki soittajat.

Vapaa-ajalla vietän aikaa koiranäyttelyissä ja koirien kanssa lenkkeillen: kotona viihdyttävät Jackrussellin terrierit Raita ja Ruutu.

Lempisäveltäjäni on Sibelius, hän on säveltänyt absoluuttista ja korvaa puhuttelevaa musiikkia. Minulla on absoluuttinen korva, en tiedä olisiko syy siihen.