City of Turku Independence Day Gala Concert 2026
Emilia Hoving, conductor
Turku Philharmonic Orchestra
Finland’s Independence Day will be celebrated for the first time at the Music Hall Fuuga. The traditional gala concert will feature Jean Sibelius’ Finlandia and Fredrik Pacius’ Maamme, accompanied by a splendid selection of Finnish music. The conductor is Emilia Hoving, eagerly awaited return visit and a favorite with audiences, who is pursuing an international career.
More information about tickets will be announced later.
Showtimes
Music Centre Fuuga
20800 Turku
The concert will last approximately one hour, with no intermission.
Works
Savonlinnassa syntynyt Aina Korhonen (1869–1943) jäi Suomen säveltaiteen suurmiesten varjoon. Hän oli akateemisen perheen tyttö ja lahjakas pianisti, joka opiskeli 1880-luvulla Helsingin musiikkiopistossa. Huvinäytelmäalkusoitto syntyi todennäköisesti opintojen yhteydessä Münchenissä 1890-luvun alussa, mutta se kantaesitettiin vasta vuonna 1910 Helsingin Filharmonisen seuran populaarikonsertissa. Teos kuullaan tänään tiettävästi vasta toista kertaa.
Jean Sibelius (1865–1957) kahlasi 1910-luvun taitteen syvissä vesissä. Sairastelun laukaisema eksistentiaalinen ahdistus, alkoholin vaihtuminen vesilinjalle ja maailmalta kantautuneet tyylivirtaukset horjuttivat tasaista harmoniaa. Näinä aikoina syntyneet Voces Intimae (1909), neljäs sinfonia (1911) ja Luonnotar (1913) sukeltavat sisäisiin syvyyksiin, joista vasta Aallottaret (1914) nosti hänet pinnalle. Se syntyi Yhdysvaltain Connecticutin Norfolkiin musiikkijuhlille, jonne Sibelius matkusti myös itse. Teos valmistui jo Suomessa, mutta hän korjaili sitä vielä matkallaan, sillä vasta Atlantti näytti hänelle meren todellisen, soivan luonteen: pirskahtelevat puhallinsoolot, pohjamudissa möyrivä bassomatto ja kohoilevat mainingit, jotka aaltoilevat vesimassojen vastustamattomalla voimalla.
”Pohjolan Chopiniksi” kutsuttu Selim Palmgren (1878–1951) oli aikanaan tunnetuin suomalaissäveltäjä Sibeliuksen jälkeen. Etenkin toinen pianokonsertto (1912) teki hänen nimensä kansainvälisesti tunnetuksi: ”Purjehtiminen Allan-veljeni pienellä mutta luotettavalla kutterilla herätti mielessäni ajatuksen luoda musiikkiteos, joka kuvaisi Kokemäenjokea; sen juoksua, koskia, rantamia ja sen laskua mereen.” Palmgren soitti yksiosaisen konserton kantaesityksen Helsingissä 1913, ja jo samana vuonna Berliinissä sen esitti mestaripianisti Ignaz Friedman, joka piti sitä ohjelmassaan vuosien ajan.
Helmikuussa 1899 Venäjä antoi Suomelle manifestin, joka teki kenraalikuvernööri Bobrikovista käytännössä itsevaltiaan. Sananvapaus romutettiin, sanomalehtiä pantiin painokieltoon, toimittajia irtisanottiin. Monipäiväiset mielenosoitukset kulminoituivat 4.11.1899 Sanomalehdistön päivien konserttiin, jolla kerättiin varoja lehtimiesten eläkerahastoon. Tapahtuman kohokohdaksi nousi Sibeliuksen säveltämä kuvaelma ”Suomi herää!”, josta Sibelius hioi erillisen sävelteoksen jo seuraavana vuonna. Se sai myöhemmin nimen Finlandia.
J.L. Runebergin runo Vårt Land (1846) oli tapaus isolla T:llä. Vain parin vuoden aikana useat runoilijat käänsivät sen suomeksi, ja lähes yhtä moni säveltäjä rustasi sille melodian, myös Runeberg itse. Yksikään sävelmistä ei silti vakuuttanut, ja avuksi kutsuttiin Fredrik Pacius (1809–1891), Suomeen asettunut saksalainen. Häneltä kului työhön tuskin päivääkään. Vårt Landin nykyään tunnettu versio laulettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden Floran päivän juhlassa 13.5.1848 Helsingin Kumtähden kentällä. Suomennostyötä varten perustettiin vuonna 1867 komitea, jonka työn pohjalta Paavo Cajander teki lopullisen suomennoksen vuonna 1889.