Loppuunmyyty: Avajaiskonsertti
Konsertit ovat loppuunmyytyjä.
John Storgårds, kapellimestari
Karita Mattila, sopraano
Turun filharmoninen orkesteri
Richard Wagner: Alkusoitto oopperasta Nürnbergin mestarilaulajat (kesto 10′)
Jean Sibelius: Höstkväll op. 38 nro 1 (kesto 6′)
Jean Sibelius: Den första kyssen op. 37 nro 1 (kesto 2′)
Victoria Polevá: Eirene (kantaesitys) (kesto 10′)
Alban Berg: Seitsemän varhaista laulua (kesto 14′)
Väliaika, kesto 30′
Jean Sibelius: Lemminkäinen op. 22 (kesto 50′)
Orkesterin uusi aika alkaa nyt! Turun filharmoninen orkesteri ja ylikapellimestari John Storgårds vihkivät käyttöön musiikkitalo Fuugan Konserttisalin. Musiikki soi ensimmäistä kertaa yleisölle kauan odotetun Fuugan akustiikassa, ja Wagnerin juhlava Nürnbergin mestarilaulajien alkusoitto on fanfaari uudelle luvulle paitsi orkesterin historiassa, myös koko Suomen musiikkielämässä. Sopraano Karita Mattila on valinnut avajaisten ohjelmaan Sibeliuksen ja Bergin lauluja, joiden lomassa ukrainalaisen Poleván Eirene, Rauha, saa maailman kantaesityksensä. TFO toivottaa yleisönsä lämpimästi tervetulleeksi uuteen saliinsa Sibeliuksen kalevalaisella monumentaalisuudella, Lemminkäisen kotiinpaluun sävelin.
Hintaryhmät:
normaali | eläke | alennusryhmät
hintaryhmä 1: 74,50 | 69,50 | 39,50 €
hintaryhmä 2: 64,50 | 59,50 | 34,50 €
hintaryhmä 3: 54,50 | 49,50 | 29,50 €
hintaryhmä 4: 29,50 | 29,50 | 19,50 €
Katso avajaiskonsertti Ylen kanavilta!
Yle lähettää avajaiskonsertin kanaviltaan 12.11. Voit kuunnella lähetyksen klo 18.30 alkaen radiosta ja klo 20 alkaen Yle Teeman televisiokanavalta sekä Yle Areenasta.
Katso Areenasta tästä.
Esitysajat
Musiikkitalo Fuuga, Konserttisali
20800 Turku
Konsertin kesto on noin 2 tuntia 30 minuuttia, sisältäen väliajan.
Hinnat
Liput ja väliaikatarjoilu
Taiteilijat
Kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettu kapellimestarihuippu John Storgårds on toiminut Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina syyskaudesta 2024 lähtien. Hän aloitti muusikon uransa viulistina toimien monien orkestereiden konserttimestarina Suomessa ja ulkomailla ennen siirtymistään Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan kautta kapellimestariksi. Viulistin ura jatkuu edelleen sekä solistitehtävien että kamarimusiikin merkeissä monien maailmanluokan taiteilijoiden ja kokoonpanojen kanssa.
Storgårdsilla on useita vakituisia kapellimestarikiinnityksiä Suomessa ja ulkomailla, tuoreimpana kiinnitykset Kanadan Ottawassa toimivan National Arts Centre Orchestran musiikilliseksi johtajaksi sekä Junge Deutsche Philharmonien pääkapellimestariksi ja taiteelliseksi neuvonantajaksi syyskaudesta 2026 alkaen. Lapin kamariorkesterin taiteellisena johtajana hän on työskennellyt jo vuodesta 1996 alkaen. Storgårds on myös BBC Philharmonic Orchestran ylikapellimestari (2023-). Hän johtaa säännöllisesti myös monia muita merkittäviä orkestereita ympäri maailmaa.
Storgårds on levyttänyt sekä viulistina että kapellimestarina ahkerasti, muun muassa kaikki Sibeliuksen ja Nielsenin sinfoniat BBC Philharmonic Orchestran kanssa. Kaiken kaikkiaan hänen diskografiansa on laaja sisältäen paitsi keskeistä orkesterikirjallisuutta monien eri orkestereiden kanssa myös suuren määrän harvemmin esillä olevia teoksia. Hän on myös kantaesittänyt urallaan sekä viulistina että kapellimestarina satoja teoksia.
Storgårds on saanut lukuisia merkittäviä tunnustuksia uransa varrella, kuten Säveltaiteen valtionpalkinnon vuonna 2002 ja Pro Finlandia -mitalin vuonna 2012.
Karita Mattila on kansainvälisesti arvostettu suomalainen sopraano, joka on yli neljän vuosikymmenen ajan lumonnut yleisöjä lyyrisellä äänenkauneudellaan ja vahvalla näyttämöpersoonallaan. Erityistä kiitosta hän on saanut vaikuttavista roolitulkinnoistaan sekä 1900-luvun että nykyoopperan ohjelmistossa.
Tällä kaudella Mattila palaa kotimaahansa esiintymään Sibelius-festivaalin päätöskonsertissa Lahdessa ja resitaalissa Iitissä sekä pitämään mestarikursseja Suomen Kansallisoopperassa. Lisäksi hän esiintyy NDR Elbphilharmonie Orchesterin, Deutsche Oper Berlinin ja Dresdner Philharmonien kanssa Elektra-oopperan konserttiversiossa.
Viime kausien kohokohtiin ovat kuuluneet esiintymiset muun muassa Royal Opera Housessa, Prahan kansallisteatterissa, Pariisin kansallisoopperassa, ABAO Bilbao Operassa ja Barcelonan Gran Teatre del Liceussa.
Mattila on voittanut kaksi Grammy-palkintoa levytyksistään Die Meistersinger von Nürnberg Sir Georg Soltin johdolla ja Jenůfa Bernard Haitinkin johdolla.
Karita Mattilan pitkää uraa on tunnustettu lukuisin kunnianosoituksin, muun muassa Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan komentajamerkillä, Musical American Vuoden muusikko -tunnustuksella, Ranskan Chevalier des Arts et des Lettres -arvonimellä sekä Royal Philharmonic Societyn palkinnolla. Mattila toimii nykyisin myös kysyttynä mestarikurssien opettajana.
Teokset
”Nürnbergin mestarilaulajien alkusoitto oli itsestään selvä valinta tähän historialliseen, uuden aikakauden avaavaan konserttiin. Se on hienolla tavalla hyvä avausteos. Teos on juhlava, mutta siinä on myös muunlaisia tunnelmia, myös herkempää sointia. Teoksella avaamme nyt Turun filharmonisen orkesterin kanssa Turun musiikkitalo Fuugan upouuden Konserttisalin.”
Näin luonnehtii Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestari John Storgårds Richard Wagnerin (1813–1883) alkusoittoa oopperaan Nürnbergin mestarilaulajat (1868). Wagner juhlisti teoksella vanhan saksalaisen kulttuurin perinteitä, mutta sillä voi juhlistaa myös sitä kulttuurista nostetta, jota musiikkitalo Fuuga merkitsee Turun ja koko Suomen musiikkielämälle. Suunnitellessaan Turun musiikkitalo Fuugan avajaiskonsertin ohjelmaa John Storgårds kertoo halunneensa tuoda Turun filharmonisen orkesterin uuden kotisalin soinnilliset ominaisuudet monipuolisesti esiin.
Konsertin solistina, suomalaisena mestarilaulajana, on aikamme säihkyvimpiin sopraanoihin kuuluva Karita Mattila.
”Karita Mattila on turkulaislähtöisenä ja koko maailman valloittaneena laulajana upea solistivieras avaamaan Fuugan kanssamme. Mattila valitsi uutta taloa juhlistamaan Jean Sibeliuksen ja Alban Bergin ajattomia lauluja. Teosten väliin on sijoitettu konsertissa kuultava kantaesitys”, kertoo Storgårds.
Ruotsalaisen Viktor Rydbergin runoon sävelletty Höstkväll (Syysilta; 1903) kuuluu ilmaisunsa rohkeudessa Jean Sibeliuksen (1865–1957) omaperäisimpiin ja vaikuttavimpiin lauluihin. Se on sävyltään vakava ja intensiivinen ja kuuden minuutin kestossaan jo tavanomaista lauluminiatyyriä laajempi. Runebergin runoon sävelletty, upean melodialinjan kultaama Den första kyssen (Ensisuudelma; 1903) on perinteisemmällä tavalla romanttinen.
Fuugan avajaiskonsertin kantaesityksenä kuullaan ukrainalaisen säveltäjän Victoria Poleván (s. 1962) Eirene (Rauha; 2024/2026). Synnyinkaupunkinsa Kiovan konservatoriossa sävellystä opiskellut Polevá aloitti uransa kokeilevana modernistina, mutta on 1990-luvun lopulta lähtien uusinut ilmaisuaan henkistyneempään suuntaan. Hän on toiminut vapaana säveltäjänä vuodesta 2005 lähtien, ja häneltä ovat tilanneet ja esittäneet teoksia monet arvostetut muusikot ja kokoonpanot kuten viulisti Gidon Kremer, Kronos-jousikvartetti, Vladimir Jurovski sekä Lontoon filharmonikot ja useat Manner-Euroopan orkesterit.
Miten Victoria Poleván Eirene päätyi avajaisten ohjelmaan?
”Hän on tärkeä oman aikamme säveltäjä, vaikka häntä ei vielä tunneta kovin laajasti Suomessa. Olen johtanut useita Poleván hienoja teoksia”, kertoo John Storgårds.
”Polevá kertoi, että hänellä oli valmistumassa uusi teos, Eirene. Iskin teokseen heti kiinni, ajatuksenani tuoda kantaesitys Fuugaan. Teoksessa on hienostuneita nyansseja, ja se sopii myös siksi konsertin ohjelmaan. Polevá on kertonut, että säveltäessään Ukrainassa ovat sähköt usein katkenneet pommitusten vuoksi. Koin myös sen vuoksi tärkeäksi, että teos on mukana tässä konsertissa.”
Victoria Polevá kertoo teoksestaan seuraavaa:
”EIRENE – kreikan kielen sana rauhalle – käsite, joka esoteerisessa yhteydessä ylittää pelkän sodan poissaolon. Itäisessä kristillisessä mystiikassa Eirene kytkeytyy erottamattomasti hesykiaan – pyhään hiljaisuuteen. Kyse ei ole passiivisesta levosta vaan olemisen täyteydestä (pleroma), jossa kaikki ristiriidat ratkeavat.
Teos alkaa jousisoitinten hienovaraisella laululla – hauraalla, haavoittuvalla ja lähes aineettomalla Sophian rukouksella. Musiikillinen kehitys johdattaa kuulijan koetusten ja alkukaaoksen kohtaamisten läpi; lopullinen ratkaisu tuo kuitenkin mukanaan todellisuuden kirkastumisen. Eirene nousee esiin parantumisen hedelmänä: rauhana, joka ”ylittää kaiken ymmärryksen”, mystisen levon tyyssijana sodan keskellä.
Hiljattain minuun teki syvän vaikutuksen Kiovan luolaluostarin (Petšerskin lavra) munkin kertomus ihmeestä, joka tapahtui tuhoisan ohjusiskun aikana Kiovan vasemmalla rannalla. Kun kaikki ympärillä liekehti, satakieli alkoi yhtäkkiä laulaa aivan hänen kammionsa ikkunan alla. Se vuodatti kiihkeää, intohimoista rakkauden lauluaan sodan sydämessä.Tätä on Eirene.
Sellaisina hetkinä maailma lakkaa olemasta raskas; se alkaa loistaa ja muuttuu läpinäkyväksi ja soivaksi. Koko tila täyttyy kristallinkirkkaasta väreilystä ja linnun riemukkaasta laulusta. Pimeys – olipa se kuinka kaikkivaltias tahansa – hälvenee tässä voittoisassa äänessä ja jättää jälkeensä vain puhdasta, kirkkaana soivaa loistoa.”
Toisessa osuudessaan Karita Mattila esittää itävaltalaisen Alban Bergin (1885–1935) Sieben frühe Lieder (Seitsemän varhaista laulua; 1905–1908). Kyseessä on nuoren Bergin laulukokoelma, joka on sävelletty alun perin lauluäänelle ja pianolle, mutta josta hän laati myöhemmin vuonna 1928 kypsänä mestarina orkesterisäestyksellisen version. Samalla Berg muokkasi teosta niin, että alkuperäisversion solistiosuus nousi mezzosopraanolta sopraanolle.
”Alban Bergin Seitsemän varhaista laulua on hyvällä tavalla herkkä teos, sellainen, että siinä pystyy hienosäätöön”, kertoo John Storgårds.
Seitsemän varhaista laulua sijoittuu keskelle Bergin taiteellisen kasvun vuosia. Lauluista kolme – Liebesode, Die Nachtigall ja Traumgekrönt – oli mukana hänen julkisessa debyytissään säveltäjänä, hänen opettajansa Arnold Schönbergin oppilaista koostuneessa konsertissa Wienissä marraskuussa 1907. Bergin varhaiset laulut edustavat tyylillisesti vielä myöhäisromantiikka, mutta samalla niissä voi jo aistia kohti modernimpaa tyyliä kurkottavia eleitä. Ehkä jännittävimmillään ilmaisu on kokosävelkulkujen värittämässä avauslaulussa Nacht.
Konsertin päänumeroksi Storgårds on valinnut Sibeliuksen varhaisemman tuotannon merkkiteoksiin kuuluvan Lemminkäinen, neljä legendaa Kalevalasta (1893–95).
”Lemminkäinen on intohimoinen, myyttinen ja dramaattinen teos, ja se tuo Fuugan Konserttisaliin koko orkesterin loistoa. Teoksessa on paljon erilaisia soinnillisia asioita. Tuonelan joutsenessa on esimerkiksi pienempi orkesteri, joten monipuolisena teoksena se tuo uuden salin mahdollisuuksia hyvin esiin. Lemminkäisessä on kuultavissa Wagner-vaikutteita, ja näin konsertin ensimmäinen ja viimeinen teos toimivat kokonaisuudessa yhdessä.”
”Olen johtanut Lemminkäistä paljon. Halusin tuoda yleisölle teoksen, joka ei ole liian itsestään selvä valinta Sibeliuksen teosten joukossa. Lemminkäinen ei ehkä ole yleisölle yhtä tuttu kuin esimerkiksi toinen tai viides sinfonia, mutta se on yhtä kaikki täynnä säveltäjälle tuttua ilmaisuvoimaa”, toteaa Storgårds.
Lemminkäinen perustuu osittain Sibeliuksen pohtimaan, mutta toteutumatta jääneeseen kalevalaiseen oopperaan Veneen luominen. Myös Lemminkäisestä rakentuu tarinallinen ja samaan aikaan sinfoninen kokonaisuus. Teoksen avausosassa eläydytään Lemminkäisen naisseikkailuihin salaperäisellä saarella. Teoksen kahta keskiosaa esitetään vaihtelevasti eri järjestyksissä. Toisena osana on Sibeliuksen hienoimpaan musiikkiin kuuluva Tuonelan joutsen, joka kuvaa englannintorvisooloineen Lemminkäistä Tuonelan virran äärellä.
Kolmantena olevassa synkeänsävyisessä osassa Lemminkäinen Tuonelassa seurataan sankaria kuoleman maahan, jonne hän on joutunut ammuttuaan Tuonelan joutsenen. Osan keskellä oleva Lemminkäisen äidin koskettavan hauras kehtolaulu runolaulua mukailevine sävelmineen vapauttaa hänen poikansa kuoleman vallasta. Sibeliuksen sanoin se on kuin ”äidin rakkaus, joka haravoi kokoon Lemminkäisen palaset Tuonelan virrasta”. Kahden tummasävyisen keskiosan jälkeen Lemminkäinen palaa kotitienoille ja osa luo näin teokselle ja koko illalle energisen, sytyttävän ja voitokkaan päätöksen.
Kimmo Korhonen