TFO Levottomilla merillä
Malin Broman, musiikin johto, viulu ja alttoviulu
Rick Stotijn, kontrabasso
Turun filharmoninen orkesteri
Anna Clyne: Restless Oceans (kesto 4′)
Antonín Dvořák: Romanssi f-molli op. 11 (kesto 12′)
Sally Beamish: Kaksoiskonsertto (Suomen ensiesitys) (kesto tarkentuu myöhemmin)
Väliaika, kesto 20′
Johannes Brahms: Sinfonia nro 4 e-molli op. 98 (kesto 40′)
Malin Broman ja Rick Stotijn kantaesittävät Beamishin kaksoiskonserton Ruotsissa helmikuussa 2026, ja nyt on Suomen ensiesityksen vuoro. Beamish tunnetaan konsertoistaan, joita ovat esittäneet useat maailmankuulut solistit. Anna Clyne saa voimaa luonnosta ja konsertin alkusoitossa pauhaavat levottomat meret, jotka saavat rauhan Dvořákin intiimin kauniista romanssista viululle ja orkesterille. Konsertti päättyy Brahmsin neljänteen ja viimeiseen sinfoniaan, joka on sinfoniakirjallisuuden jalokivi ja säveltäjän musiikillinen perintö maailmalle.
Tästä konsertista saat -20 % peruslipun hinnasta S-Etukortilla. Etu on lunastettavissa Lippupisteen myyntipisteissä sekä Kauppatorin Monitorissa S-Etukorttia näyttämällä ja verkkokaupassa koodilla ”SEtu”. Etu on voimassa 30.6.2026 asti.
Esitysajat
Turun konserttitalo
20100 Turku
Suomi
Noin 2 tuntia, sisältäen väliajan. Kesto tarkentuu lähempänä.
Hinnat
Kategoriat
Liput ja väliaikatarjoilu
Taiteilijat
Malin Broman on kysytty musiikin johtaja, solisti ja kamarimuusikko. Malin Broman toimii Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin ja Nordic Chamber Orchestran taiteellisena johtajana. Vuonna 2008 Malin nimitettiin Ruotsin radion sinfoniaorkesterin konserttimestariksi, ja hän myös johtaa orkesteria säännöllisesti.
Ruotsissa syntynyt Malin suoritti opintonsa Lontoossa David Takenon johdolla. Hänet on palkittu lukuisissa kilpailuissa, muun muassa Carl Nielsenin kansainvälisessä viulukilpailussa. Washingtonin kansainvälisessä jousisoitinkilpailussa hän sai sekä ensimmäisen palkinnon että yleisöpalkinnon.
Malin Bromanin esiintymisiä on esitetty BBC Radio 3:ssa, Ruotsin radiossa ja kaikkialla Euroopassa. Hän on levyttänyt yli 30 levyä muun muassa Hyperionin, NAXOSin, Channel Classicsin ja BIS:n kanssa, mukaan lukien kriitikoiden ylistämä Carl Nielsenin viulukonserton levytys Daphne Recordsille.
Malin on perustajajäsen Kungsbacka Piano Triossa ja ollut mukana perustamassa Stockholm Syndrome Ensemble -yhtyettä. Vuonna 2001 Broman perusti Kungsbackan kamarimusiikkifestivaalin, jonka nykyinen nimi on Change.
Vuonna 2019 hänelle myönnettiin H.M. Konungens medalj -mitali musiikin hyväksi tehdyistä ansioista.
Kontrabasisti Rick Stotijn on instrumenttinsa ja sen loputtomien mahdollisuuksien väsymätön puolestapuhuja. Säveltäjät kuten Michel van der Aa, Ned Rorem, Martijn Padding ja Jesper Nordin ovat kirjoittaneet hänelle uusia teoksia, ja kaksoiskonserttoja ovat kirjoittaneet Britta Byströmin ja Sally Beamish.
Stotijnin ohjelmistossa kontrabasso taipuu yhtä luontevasti myös Astor Piazzollan, Nino Rotan ja Manuel de Fallan musiikin rytmeihin. Hän on tunnettu myös Giovanni Bottesinin teosten puolestapuhujana; hänen Bottesini-levytystään on kuvailtu jopa kaikkien aikojen parhaaksi. Stotijn on yksi Stockholm Syndrome Ensemblen perustajista. Yhtyeen ohjelmat rakentuvat tapahtuman, idean tai teeman ympärille, ja niiden musiikillinen kirjo ulottuu Purcellista Dylaniin sekä Messiaenista Radioheadiin. Yhdessä Bram van Sambeekin kanssa hän perusti myös ORBI-yhtyeen, joka yhdistää kamarimusiikin ja rockin elementtejä.
Stotijn esiintyy säännöllisesti solistina merkittävien kamari- ja sinfoniaorkestereiden kanssa Alankomaissa, Saksassa ja Skandinaviassa. Hän toimii Mahler Chamber Orchestran ja Lucerne Festival Orchestran kontrabasson äänenjohtajana sekä vierailee säännöllisesti useissa Euroopan huippuorkestereissa. Hänelle myönnettiin Alankomaiden korkein muusikoille annettava tunnustus, Dutch Music Prize, ja nykyisin hän toimii professorina Robert Schumann Hochschulessa Düsseldorfissa.
Teokset
”Radikaali melodikko, jolla on taidemaalarin silmä.” Näin on luonnehdittu brittiläissyntyistä ja New Yorkiin asettunutta säveltäjää Anna Clyneä. Hän kuuluu tämän hetken esitetyimpiin säveltäjiin maailmassa ja on tullut tutuksi myös Suomessa muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin residenssisäveltäjänä kaudella 2023–2024. Hän on usein ammentanut teoksiinsa innoitusta kuvataiteista ja runoudesta, ja hän on tehnyt yhteistyötä myös koreografien ja elokuvantekijöiden kanssa. Hänen tuotantonsa koostuu orkesteri-, kamari- ja vokaaliteoksista, ja useissa teoksissaan hän on täydentänyt esittäjistöä nauhaosuudella.
Restless Oceans (2018; Levottomat valtameret) on sävelletty vuonna 2019 Davosissa olleen Maailman talousfoorumin avajaisiin, jossa sen esitti Marin Alsopin johtama Taki Concordia Orchestra. Teokseen Clyne on ammentanut innoitusta amerikkalaisen runoilijan, professorin ja yhteiskunta-aktivistin Audre Lorden (1934–1992) runosta A Woman Speaks.
Restless Oceans on tiivis ja tehokas alkusoittotyyppinen teos, jolla Clyne on halunnut ilmentää naisten voimaa. Se alkaa Stravinskyn Kevätuhrin mieleen tuovana rytmikkyytenä, joka saa vastapainoksi keskivaiheen kauniin melodisen käänteen. Instrumenttien soittamisen lisäksi muusikot käyttävät teoksessa myös ääntään laulamiseen ja huudahduksiin ja jalkojaan lattian tömistelyyn. Lopussa musiikki alkaa kerätä voimaa, ja teos päättyy kirjaimellisestikin kohottavaan loppueleeseen.
Kimmo Korhonen
Sello-, viulu- ja pianokonserton lisäksi tšekkiläisen kansallisromantiikan mestari Antonín Dvořák sävelsi solistille ja orkesterille myös muutamia pienimuotoisempia teoksia. Niistä hienoin ja suosituin on Romanssi f-molli viululle ja orkesterille. Teoksen syntyhistoriassa oli kuitenkin omat koukeronsa. Taustalla oli vuonna 1873 valmistunut jousikvartetto nro 5 f-molli, jossa Dvořák pyrki tietoisesti etääntymään varhaisempien teostensa Wagner-vaikutteista. Hänen pettymyksekseen muusikot eivät kuitenkaan innostuneet teoksesta, ja se jäi esittämättä hänen elinaikanaan.
Dvořák ei silti lannistunut vaan päätti antaa kvarteton toiselle osalle uuden mahdollisuuden ja muokkasi kenties jo samana vuonna sen alkujaksosta pääteeman viululle ja orkesterille sävellettyyn Romanssiin f-molli. Tässä muodossa teos saikin innostuneen vastaanoton ensiesityksessään Prahassa joulukuussa 1877, ja Dvořák sovitti sen myös viululle ja pianolle.
Dvořákin Romanssi f-molli on yksi viulun pienimuotoisemman solistiohjelmiston helmistä. Sen kvartetosta lainattu avausteema on riipaisevan kaunis, surumielisesti 6/8-tahtilajissa kaartuileva aihe, jonka orkesteri esittelee ennen kuin viulu tarttuu siihen. Muussa temaattisessa materiaalissa ilme on valoisampi ja eloisampi, ja teoksen keskellä teemoja käsitellään ja kehitellään sonaattimuodon käytännön mukaisesti. Vaikka surumielinen pääteema hallitsee teosta ja antaa sille sen ominaissävyn, teoksen päätös avautuu F-duurin valoisampiin tunnelmiin.
Kimmo Korhonen
Muunnelmat:
- Moonshine –
- Dance –
- E’ening Sang (Evening song) –
- Ghaist (Ghost) –
- Silent Towers –
- Water-side –
- Clay-cauld (clay-cold) –
- THEME: Ca’ the Yowes (Call in the sheep)
Brittiläinen säveltäjä ja alttoviulisti Sally Beamish on syntynyt Lontoossa, mutta hän on asunut pitkään myös Skotlannissa. Sikäläisellä perinteisellä musiikilla ja kulttuurilla laajemminkin on ollut tärkeä innoittava vaikutus hänen sävellystyölleen. Tämä tulee esiin myös hänen uudessa kaksoiskonsertossaan Concertante Doubles (2025).
Teos on tehty varta vasten Malin Bromanille ja Rick Stotijnille, jotka kantaesittivät teoksen Tukholmassa Ruotsin radion sinfoniaorkesterin solisteina helmikuussa 2026. Ennen varsinaista sävellystyötä solistit ehdottivat, että teos liittyisi jollakin tavalla perinteiseen musiikkiin. Beamish ottikin lähtökohdaksi Skotlannin kansallisrunoilijana tunnetun mutta myös omia sävellyksiään tehneen Robert Burnsin (1759–1796) laulun Ca’ the Yowes (Lampaiden kutsu). Omaa erityisluonnettaan teokselle antaa se, että se on sävelletty normaalia pienemmälle sinfonietta-kokoonpanolle.
Sally Beamish on luonnehtinut teosta seuraavasti:
”Konsertto on sarja muunnelmia (tai ’doubleja’), joista jokainen viittaa lyhyeen osaan alkuperäismelodiasta. Kahden soolosoittimen välisessä vuorovaikutuksessa – viesteissä, keskusteluissa, yhteentörmäyksissä – tutkitaan niiden suhteen eri puolia: joskus intiimejä, joskus vihaisia, joskus tanssillisia, joskus intohimoisia, joskus kaihoisia. Yksikään variaatio ei ole paljoakaan kahta minuuttia pitempi, ja jokaista ovat innoittaneet Burnsin runosta otetut sanat, jotka ovat puolestaan inspiroineet orkestraation sointimaailmaa.”
Kimmo Korhonen
I Allegro non troppo
II Andante moderato
III Allegro giocoso
IV Allegro energico e passionato
Brahms löysi tiensä sinfonian maailmaan vasta esikoissinfoniansa ankaran, lähes kahdenkymmenen vuoden ajalle levittäytyneen luomiskamppailun jälkeen. Sen valmistuttua vuonna 1876 kolme muuta sinfonia valmistuivat vain vajaan kymmenen vuoden kuluessa. Vaikka neljäs sinfonia valmistui kesäkausina 1884 ja 1885 vailla suurempia ongelmia, Brahms epäili mollisävyisen teoksen viehätysvoimaa. Ensiesityksessään Meiningenissa lokakuussa 1885 teos sai kuitenkin loistavan vastaanoton, ja sitä on usein pidetty Brahmsin kauttaaltaan korkeatasoisen sinfoniasarjan huipentumana.
Sinfonia noudattaa perinteistä sinfonista suurmuotoa, mutta sen yksittäisissä osissa on persoonallisia ratkaisuja. Vaikka ensiosan surumielisen viehkeä avausteema vaikuttaa vapautuneen linjakkaalta, sen taustalla on tiukka motiivinen konstruktio. Osa rakentuu sinfonioiden avausosissa normaalin sonaattimuodon varaan, huipentuen painokkaassa loppujaksossa.
Hitaalle osalle antaa väriä barokin musiikille ominaisen fryygisen kirkkosävellajin käyttö. Kolmas osa vastaa tasajakoisesta 2/4-tahtilajistaan huolimatta perinteisen sinfonian dynaamista scherzoa ja on sellaisena ainoa Brahmsin sinfonioissa. Brahmsin mieltymys barokin musiikkiin värittää hitaan osan tavoin myös finaalia, joka on Bachin kantaatin nro 150 Nach dir, Herr verlanget mich loppukuoron teemalle perustuva muunnelmasarja passacaglian tapaan. Sujuvasti toisiinsa nivoutuvat muunnelmat jakaantuvat kolmeen ryhmään ja vievät teoksen lopulta väkevään päätökseen.
Kimmo Korhonen