Siirry sisältöön
Katedraali soi: Bach–Torikka–Uotinen

Katedraali soi: Bach–Torikka–Uotinen

Ohjaus ja koreografia Jorma Uotinen
Koreografin assistentti Riku Lehtopolku
Valo- ja lavastussuunnittelu Veli-Ville Sivén
Esityskonsepti ja musiikkivalinnat Waltteri Torikka
Musiikin johto Matias Häkkinen
Puvustus Tinja Salmi
Lavasteiden valmistus Kari Sivén
Baritoni Waltteri Torikka
Tanssi Sofia Ruija, Kasperi Kolehmainen, Riku Lehtopolku ja Riikka Tankka
Ensemble Nylandia:
Matias Häkkinen,
cembalo
Jasper Koekoek, urut
Jarmo Julkunen, luuttu
Turun filharmoninen orkesteri

Johann Sebastian Bach:
1. Toccata d-molli, BWV 565
2. Aria I – Ich habe genug (kantaatista Ich habe genug), BWV 82
3. Orkesterisarja h-molli, VII Badinerie, BWV 1067
4. Soolosellosarja 1 G-duuri, I Prélude, BWV 1007
5. Goldberg-muunnelmat, I Aria, BWV 988
6. Resitatiivi II – Ich habe genug (kantaatista Ich habe genug), BWV 82
7. Kaksoisviulukonsertto a-molli, BWV 1043: III Allegro
8. Aaria III – Schlummert ein (kantaatista Ich habe genug, da capo), BWV 82
9. Kaksoisviulukonsertto a-molli, BWV 1043: II Largo ma non tanto
10. Resitatiivi IV – Mein Gott! wenn… (kantaatista Ich habe genug), BWV 82
11. Konsertto kosketinsoittimelle ja orkesterille d-molli, II Adagio, BWV 974
12. Aaria I – Ich will den Kreuzstab gerne tragen (kantaatista Ich will), BWV 56
13. Ich hatte viel bekümmernis, I Sinfonia, BWV 21
14. Aaria V – Ich freue mich auf meinen Tod (kantaatista Ich habe genug), BWV 82
15. Orkesterisarja III D-duuri, BWV 1068: II Air
16. Ich steh mit einem Fuß im Grabe, I Sinfonia, BWV 156

Baritoni Waltteri Torikan ja koreografi Jorma Uotisen ääntä, valoa ja liikettä yhdistävä draamallinen näyttämöteos rakentuu Johann Sebastian Bachin teosten ympärille. Teos on kunnianosoitus Jorma Uotiselle ja hänen elämäntyölleen koreografina ja tanssitaiteilijana. Konseptin on ideoinut Waltteri Torikka, ja musiikillisen rungon muodostavat Bachin orkesteriteokset sekä kantaatti- ja passioaariat. Teoksen teema kietoutuu ihmisen elämänmatkan ympärille: mistä tulemme, keitä olemme ja miten maallinen taipaleemme täällä päättyy.

Esitysajat

To 5.2.2026, 16:30
To 5.2.2026, 19:00

Turun tuomiokirkko

Tuomiokirkonkatu 1
20500 Turku
Suomi
Kesto
Kesto noin 1 tunti, ei väliaikaa.

Hinnat

36,50 | 31,50 | 14,50 €

Kategoriat

Liput ja väliaikatarjoilu

Valitse esitysaika
Valitsemasi esitysaika määrittää lipunostolinkin

Taiteilijat

Matias Häkkinen (c) Kari Kohvakka

Matias Häkkinen on maamme kiinnostavimpia ja aktiivisimpia kosketinsoittajia. Häkkinen työskentelee monipuolisesti erilaisissa muusikon tehtävissä sekä kapellimestarina ja cembalistina että pianistina ja urkurina ohjelmistolla, joka ulottuu renessanssista nykymusiikkiin.

Yli kahden vuosikymmenen aikana Häkkinen on konsertoinut laajasti Suomessa, Euroopassa ja Kanadassa sooloresitaalein, kamarimuusikkona, lied-pianistina, orkesterinjohtajana ja solistina.

Häkkinen on Ensemble Nylandian ja BarokkiKuopio-festivaalin taiteellinen johtaja ja toimii lisäksi vapaan taiteilijan ominaisuudessa kapellimestarina, solistina ja taiteellisissa suunnittelutehtävissä useissa ammattiorkestereissa ja organisaatioissa.

Häkkinen on myös vanhaa musiikkia kirkkojen ja konserttisalien ulkopuolella esittävän ja eri puolilla Suomea toimivan Café Barock -konserttisarjan taiteellinen johtaja ja tuottaja ja Suomen solistiyhdistyksen taiteellinen neuvonantaja.

Vuonna 2011 Häkkinen päätti valmistui musiikin maisteriksi. Matkan varrella hän opiskeli pianon- ja cembalonsoittoa Sibelius-Akatemiassa, Stadiassa sekä Amsterdamissa ja Portossa. Tällä hetkellä hän opiskelee Sibelius-Akatemian DocMus tohtorikoulussa taiteellisesti suuntautuneeksi musiikin tohtoriksi aiheenaan historialliset viritysvallankumoukset ja viritysfilosofian käsite.

Sulje

Waltteri Torikka

Baritoni Waltteri Torikka on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä sukupolvensa kysytyimmistä oopperalaulajista Suomessa. Torikka tunnetaan laaja-alaisesta ohjelmistostaan sekä muuntautumiskyvystään, ja hän on kotonaan niin konserttisaleissa kuin oopperaestradeillakin.

Torikalle on myönnetty urallaan lukuisia palkintoja: HSBC laureates -palkinto Aix-en-Provencen festivaalilla vuonna 2009, merkittävä Martti Talvela -palkinto vuonna 2013 sekä Pro Musica -säätiön vuoden nuori muusikko -palkinto vuonna 2014. Torikka on myös Lappeenrannan laulukilpailujen miestensarjan voittaja vuodelta 2010.

Torikka on valmistunut vuonna 2012 Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolta sekä Tanskan Kuninkaallisesta ooppera-akatemiasta.

Waltteri Torikka on kysytty orkesterisolisti, ja on esiintynyt muun muassa Radion sinfoniaorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Jyväskylä Sinfonian, Deutsche Radio Philharmonien sekä Camerata Salzburgin solistina sekä Den Jyske Operan kiertueella useampien tanskalaisorkesterien solistina.

Torikan oopperarooleihin lukeutuvat muun muassa Don Giovannin, Jevgeni Oneginin ja Figaron häiden nimiroolit. Waltteri Torikka on myös levyttävä artisti, jonka debyyttialbumi Sydän yhdessä Jyväskylä Sinfonian kanssa myi platinaa ennätysajassa.

Sulje

Jorma Uotinen on yksi suomalaisen esittävän taiteen merkittävimmistä nimistä, jonka vaikutus tanssi- ja näyttämötaiteeseen on merkittävä. Uotisen koreografinen tuotanto käsittää lähes 80 teosta.

Uotinen aloitti uransa jo kymmenvuotiaana synnyinkaupunkinsa Porin kaupunginteatterissa. Tanssijana hän sai ensimmäisen sopimuksensa 20-vuotiaana Suomen Kansallisbaletissa. Vuonna 1976 maailmankuulu koreografi Carolyn Carlson kutsui hänet liittymään Pariisin oopperan GRTOP-ryhmään, jossa Uotinen työskenteli viisi vuotta ja sai tunnustusta yhtenä sukupolvensa parhaista nykytanssijoista. Sooloteoksellaan Jojo hän teki kansainvälisen läpimurtonsa Pariisissa Théâtre des Bouffes du Nordissa.

Palattuaan Suomeen Uotinen toimi Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän taiteellisena johtajana 1982–1991. Vuonna 1992 Uotinen nimitettiin Suomen Kansallisbaletin taiteelliseksi johtajaksi. Hänen johdollaan luotiin kansainvälisen tason ohjelmisto, jossa yhdistyivät klassiset ja nykyaikaiset teokset. Vuodet 2002-2019 Uotinen toimi Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin taiteellisena johtajana.

Vierailevana koreografina Uotinen on työskennellyt muun muassa Royal Danish Balletissa, Teatro alla Scalassa, Introdansissa, Ballet de l’Europassa, Grand Théâtre de Genève’ssä, Skånes dansteaterissa, West Australian Balletissa ja Göteborgin Oopperan baletissa.

Uotiselle on myönnetty Pro Finlandia -mitali (1985) ja Ranskan Ordre des Arts et des Lettres -ritarikunnan upseerin arvonimi (2003, Pariisi). Lisäksi hänelle on myönnetty kansainvälinen televisio-palkinto Prix Italia (1997, Rooma) ja Suomen Näyttelijäliiton kultainen kunniamitali (2001). Taiteen edistämiskeskus on nimittänyt hänet taiteilijaprofessoriksi vuonna 2012.

Sulje

Vuonna 2009 perustettu vanhan musiikin kollektiivi Ensemble Nylandia soittaa kaikkea, muttei lupaa mitään. Suomen kenties monipuolisimmaksi konserttimusiikin toimijaksi kasvanut soitinyhtye on tullut tunnetuksi yllättävien kokonaisuuksien elämyskoneistona, joka ei tingi sen enempää laadusta kuin avarakatseisuudesta.

Perustamisestaan lähtien cembalisti Matias Häkkisen johtaman Ensemble Nylandian kokoonpano vaihtelee ja venyy. Jopa yli satahenkisen kollektiivin toimintasäde ulottuu Suomen päästä päähän ja rajojen yli, ja se voi jakaantua lukemattomiin eri kokoonpanoihin. Tyypillisimmillään se toimii barokkiorkesterina tai erilaisina kamariyhtyeinä. Ensemble Nylandian arvostettu basso continuo -ryhmä lihavoittaa sinfonista äänimaailmaa barokkityylin mittoihin.

Yhteistyökumppaneihin kuuluvat Kuopion, Oulun, Mikkelin, Lappeenrannan, Lohjan ja Joensuun kaupunginorkesterit sekä Kamariorkesteri Avanti!, Tampere Filharmonia ja Kymi Sinfonietta. Uniikkina ominaisuutena Ensemble Nylandialla on gamba-, luuttu-, nokkahuilu- ja traversoconsortit, joista yhdessä muodostuu renessanssiorkesteri.

Ensemble Nylandia on vieraillut itsensä tutuksi lukuisilla festivaaleilla ja tehnyt yhteisyötä johtavien taiteilijoiden kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla. Viime vuosina Ensemble Nylandia on vakiintunut BarokkiKuopio-festivaalin residenssiorkesteriksi.

Sulje

Veli-Ville Sivén on Helsingissä asuva visuaalinen suunnittelija, muusikko ja mediataiteilija. Koulutukseltaan Sivén on teatteritaiteen maisteri. Sivénin tarkasti visualisoimia näyttämöteoksia nykyteatterista tanssiin on nähty pääsääntöisesti Suomessa, mutta myös Saksassa ja Skotlannissa.

Sivén on säveltänyt musiikkia kaupunginteattereihin ja vaikuttanut myös undeground-maailman yhtyeissä, kuten Eleanoora Rosenholm ja PWR NAP. Valo- ja mediataiteilijana Sivén on osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin ja tapahtumiin, ja hänen ensimmäinen soolonäyttelynsä Squares and Chairs kiersi vuonna 2024 kolmessa eri kaupungissa.

Sivén palkittiin vuonna 2025 vuoden Valosäde-palkinnolla valosuunnittelustaan Tove Teuvalla -oopperassa. Lisäksi hän on perustanut yhdessä teatteriohjaaja Joel Härkösen kanssa redukt_ taidekollektiivin ja studion, ja he ovat luoneet nykyteatterin taiteellista menetelmää, jota he kutsuvat “oikeesti tekemiseksi”. Sivén on erikoistunut abstrakteihin muotoihin ja psykologiaan ja hän on kiinnostunut tunteista.

Sulje

Teokset

Ranskalaisen kuvataiteilijan Jean-Francois Milletin maalaus The Angelus on kiehtonut minua vuosia. Maalauksessa mies ja nainen seisovat pellolla kumartuneina ja rukoilevat enkeli Angelusta. Millet vangitsee maalauksessaan ikuisuuden yhteen hengitykseen, hetkeen. Hahmot innoittivat minua ja aloitin harjoitusprosessin tästä kuvasta, rukoilijoiden asennoista.

Prosessin alussa lopullinen päämäärä on avoin ja usein vasta jälkeenpäin löydän sisäisen logiikkani. Koreografina minua kiinnostaa se, mitä ei voi etukäteen tietää ja mikä vain tanssimalla saadaan näkyväksi. Teos on sisäistä vuoropuhelua maailmasta ja ihmisestä. Ei sen enempää eikä vähempää. Teokseen valikoituneet kantaatit vievät tarinaa eteenpäin, Waltteri Torikan tulkitsema hahmo kulkee emotionaalisen matkansa kohti väistämätöntä kuolemaa.

Bachin musiikki antaa tilaa tanssille, ja tanssijat Sofia Ruija, Kasperi Kolehmainen, Nina Hyvärinen ja Antti Keinänen luovat oman tarinansa ja punnitsevat tuntojaan, peilaavat kulkijan matkaa. Torikan kulkija kohtaa kuolemansa ja laulaa Ich habe genug – olen saanut kylliksi – kun aika on täynnä, on aika lähteä ja yhtyä aurinkoon, hiekkaan ja tähtiin. Musiikki, liike, tanssi ja visuaalinen maisema sekä kirkon arkkitehtuuri luovat kokonaisuuden, joka toivottavasti tuo tunteet pintaan ja synnyttää emotionaalisen elämyksen.

On ilo toivottaa Teidät yhteisen kokemuksen äärelle.

Jorma Uotinen

Sulje

1 Aria
Ich habe genug,
Ich habe den Heiland, das Hoffen der Frommen,
Auf meine begierigen Arme genommen;
Ich habe genug!
Ich hab ihn erblickt,
Mein Glaube hat Jesum ans Herze gedrückt;
Nun wünsch ich noch heute mit Freuden
Von hinnen zu scheiden: Ich habe genug.

1 Minulla on kaikki tarpeellinen.
Olen ottanut Vapahtajan, hurskasten toivon,
haluaviin, kaipaaviin käsivarsiini.
Minulla on tarpeeksi!
Olen hänet nähnyt;
usko on sulkenut Jeesuksen sydämeeni.
Nyt toivon, että voisin jo tänään lähteä täältä iloiten.
Minulla on kylliksi.

2 Recitativo
Ich habe genug.
Mein Trost ist nur allein,
Dass Jesus mein und ich sein eigen möchte sein.
Im Glauben halt ich ihn,
Da seh ich auch mit Simeon
Die Freude jenes Lebens schon.
Lasst uns mit diesem Manne ziehn!
Ach! möchte mich von meines Leibes Ketten
Der Herr erretten;
Ach! wäre doch mein Abschied hier,
Mit Freuden sagt ich, Welt, zu dir: Ich habe genug.

2 Minulla on tarpeeksi.
Ainoa lohdutukseni on se,
että Jeesus voi olla minun ja minä hänen.
Uskossa pidän häntä luonani,
niin kuin Simeon, näen jo sen iankaikkisen ilon.
Lähtekäämme tämän miehen kanssa!
Oi, jospa Herra minut pelastaisi ruumiini kahleista;
oi, jospa lähtöni olisi jo täällä—
ilolla sanoisin sinulle, maailma: Minulla on tarpeeksi.

3 Aria (Schlummert ein)
Schlummert ein, ihr matten Augen, Fallet
sanft und selig zu!
Welt, ich bleibe nicht mehr hier, Hab ich
doch kein Teil an dir, Das der Seele könnte taugen.
Hier muss ich das Elend bauen, Aber dort,
dort werd ich schauen Süssen Frieden, stille Ruh.

3 Nukahtaa, te uupuneet silmät,
sulkeutukaa
lempeästi ja autuaasti!
Maailma, en viivy enää täällä,
sillä ei sinulla ole minulle mitään osaa, joka
sielulleni sopisi.
Täällä minun täytyy kantaa kurjuutta,
mutta siellä – siellä minä tulen näkemään
suloisen rauhan, hiljaisen levon.

4 Recitativo
Mein Gott! wenn kömmt das schöne: Nun!
Da ich im Friede fahren werde
Und in dem Sande kühler Erde
Und dort bei dir im Schoße ruhn?
Der Abschied ist gemacht: Welt, gute Nacht!

4 Jumalani! milloin koittaa kaunis sana
“nyt!”—
kun saan rauhassa lähteä
ja levätä viileän maan hiekassa,
siellä, sinun sylissäsi levätä?
Jäähyväiset on hyvästelty: Maailma, hyvää yötä!

5 Aria (Schlusssatz)
Ich freue mich auf meinen Tod, Ach! hätt er
sich schon eingefunden.
Da entkomm ich aller Not, Die mich noch
auf der Welt gebunden.

5 Odotan ilolla kuolemaa!
Oi, kunpa se olisi jo
löytänyt luokseni.
Silloin pääsisin kaikesta siitä tuskasta,
joka vielä sitoo minua tähän maailmaan.

Ich will den Kreuzstab gerne tragen,
Er kömmt von Gottes lieber Hand,
Der führet mich nach meinen Plagen
Zu Gott, in das gelobte Land.
Da leg ich den Kummer auf einmal ins Grab,
Da wischt mir die Tränen mein Heiland selbst ab.

6 Kannan mielelläni ristinkeppiä,
se tulee Jumalan rakastavasta kädestä.
Se johdattaa minut kärsimyksieni jälkeen
Jumalan luo, luvattuun maahan.
Siellä lasken murheeni kerralla hautaan,
siellä Vapahtaja itse pyyhkii kyyneleeni.

Sulje