Muuta tekstin kokoa:

Uutiset

31.1.2023 17.32

Jean Sibeliuksen kuudennen sinfonian kantaesityksestä tulee 19.2.2023 kuluneeksi 100 vuotta. Lauantaina 18.2. klo 16 Konserttitalossa pidetään sinfonialle satavuotisjuhlat. Juhlakonsertissa kunniakapellimestari ja ylistetty Sibelius-tulkki Leif Segerstam johtaa kuudennen sinfonian sekä Sibeliuksen Suite champêtren, joka niin ikään kantaesitettiin sata vuotta sitten.

Konserttitalon ovet avataan klo 15, ja ennen konserttia juodaan kakkukahvit, jotka sisältyvät lipun hintaan. Konserttisaliin siirrytään klo 16, ja ennen musiikkia kuullaan kulttuurihistorian professori Hannu Salmen juhlaluento. Hannu Salmi kertoo haastattelussa, millaiseen maailmaan sinfonia syntyi sata vuotta sitten ja miksi Sibelius on suomalaisille niin tärkeä.

Vuonna 1923 Suomi oli nuori ja Sibelius jo ikääntyvä

Hypätään ajassa sata vuotta taaksepäin. Vuonna 1923 Suomi oli ollut itsenäinen vasta muutaman vuoden, ja keväällä 1923 sisällissodastakin tuli vasta viisi vuotta. Ensimmäinen maailmansota oli ruhjonut Eurooppaa, ja toinen katastrofi oli jo tuloillaan, kun Stalin oli astumassa valtaan ja kansallissosialistit olivat järjestäytymässä Saksassa.

- Tuolloin konserttiyleisössä jokainen ihminen oli kokenut sisällissodan. Yhteiskunta oli väkivaltainen, ja muun muassa Itä-Karjalassa kuohui vielä. Kun kuuntelee sinfonian kaunista seesteisyyttä ja kauneutta, se on jollain tavalla kiinnostavaa, kun aikakausi oli todella dramaattinen ja voimakas. Ehkä sinfonia oli jonkinlainen vastaliike sille maailmalle, joka samaan aikaan oli traumatisoitunut kaikesta siitä mikä oli takana, Salmi sanoo.

Salmi valmistelee konsertissa kuultavaa luentoa katsomalla aikalaiskeskusteluja ja sanomalehtiaineistoja, lukemalla vanhoja päiväkirjoja sekä Tawaststjernan Sibelius-kirjaa. Vuonna 1865 syntynyt Sibelius oli jo 1920-luvulla päättämässä sinfonista uraansa. Seitsemännen sinfonian ajatuksia oli jo syntynyt, ja kuudes oli valmistumassa.

- Sibelius alkoi olla ikääntyvä mestari, joka näki jo varjojen pitenevän. Samaan aikaan nuori valtio katsoi tulevaisuuteen, ja Suomessa valtaosa väestöstä oli nuoria. Asetelma on mielenkiintoinen. On kiinnostavaa, mitä uutisia Sibelius itse luki aamulla ennen päivän sävellystyötä ja millaisesta maailmasta hän ammensi vaikutteita. Oltiin myöhäisromanttisen ja modernin musiikin rajapinnassa, ja Sibelius etsii omintakeista polkuaan.

Sibelius oli ylpeydenaihe suomalaisille

Sibelius on merkittävä kahdella tapaa. Hän nousi voimallisesti suomalaiseen taiteen kentälle ja julkisuuteen silloin, kun kansakuntaa ja perustusta sille, mitä Suomi on, rakennettiin. Lisäksi Sibelius oli poikkeuksellinen musiikillinen lahjakkuus.

Armas Järnefelt sanoi hyvin jossain radiohaastattelussa, että kun Sibeliuksen ensimmäinen sinfonia tuli julkisuuteen, se oli varsinainen pamaus. Järnefelt sanoi, että ”vielä ne elävät, ne vanhat jumalat”, Salmi kertoo.

Sibeliuksesta tuli myös kansainvälinen hahmo, ja media kiinnitti huomiota siihen, mitä Sibelius tekee.

- Se on varmasti ollut ylpeyden aihe aikalaisille, että Suomesta syntyy taiteilija, joka saa koko maailman huomion. Siksi Sibelius oli niin rakas ja tärkeä 1900-luvun alkuvuosina ja pitkään sen jälkeenkin. Kyllä Sibelius tässä mielessä jäi olennaiseksi osaksi sitä, miten suomalainen itsensä ymmärtää, ja haluaa ymmärtää. Jokaisesta Sibeliuksen sinfoniasta tuli odotuksen kohde, ja jokainen niistä on eräänlainen historiallinen monumentti.

Nyt juhlitaan satavuotiasta

Nyt juhlitaan satavuotiasta kuudetta sinfoniaa. Konserttitalossa lauantaina 18.2. järjestettävän konsertin lisäksi Sibelius-museossa on esillä teoksen alkuperäinen partituuri juhlanäyttelyssä sunnuntaina 19.2. Kuudes sinfonia oli kantaesityksensä jälkeen paitsiossa jonkun aikaa, ja sillä oli uusi tuleminen 1900-vuosikymmenien saatossa. Nyt onkin hyvä hetki nostaa sinfonia ansaitsemalleen jalustalle.  

- Syntymäpäivien vietto on tietenkin suomalaisessa kulttuurissa olennainen osa arkista elämää. Miksemme siis viettäisi myös kuudennen sinfonian syntymäpäivää. Kuudes sinfonia on kaunista soivaa todellisuutta ja se ansaitsee tulla uudelleen kuunnelluksi sadan vuoden jälkeenkin, Salmi pohtii.

Ja sadan vuoden päästä tulevaisuudessa, vuonna 2123, sinfoniaa saatetaan kuunnella edelleen.

- Musiikki näyttäytyy aina uudella tavalla uudessa historiallisessa tilanteessa. Tulevaisuuden kuulija voisi olla aivan yhtä kiinnostunut tästä teoksesta kuin me tänä päivänä jo sillä perusteella, että teos on kestänyt aikaa jo sata vuotta. Kuudennessa sinfoniassa on tietynlaista hartautta, ja kun tänä päivänä elämme monenlaisten haasteiden keskellä, voi ajatella, että ehkä teos synnyttää jotain sellaista tulevaisuutta, jossa voimme yhä nauttia musiikista.

Satavuotinen sinfonia

30.1.2023 09.48

Enemmän on enemmän, kun konsertissa on kolme saksalaista romantikkoa. Turun filharmonisen orkesterin helmikuun aloittavissa konserteissa torstaina 2. ja perjantaina 3.2. klo 19 Konserttitalossa ohjelman muodostavat Richard WagnerinRobert Schumannin ja Johannes Brahmsin teokset. Markus Stenz johtaa filharmonikoita ja viulusolistina nähdään Rosanne Philippens.

Richard Wagner tunnetaan oopperoistaan, joista tunnetuin on Ring-sarja. Nyt konsertissa kuullaan Nürnbergin mestarilaulajat -oopperan alkusoitto. Alkusoitto on yksi oopperamusiikin suosituimmista ja uljaimmista. Wagner on ottanut siihen mukaan useita oopperan keskeisiä aiheita.

Rosanne Philippens tulkitsee Schumannin viulukonserton. Philippensin soittotapaa on kuvailtu hienostuneeksi, eloisaksi ja virheettömäksi. Philippensin suosio on suurta Alankomaissa, ja hän on esiintynyt solistina ympäri Eurooppaa. Viulukonsertto on herkullinen kolmiosainen kokonaisuus, ja se tiristää tunteet esille niin solistista kuin kuulijoistakin.

Johannes Brahmsin sinfonia nro 4 päättää illan. Teos on suurta, romanttista ja sävelkielessään rikasta sinfoniaa parhaimmillaan. Säveltäjän neljästä sinfoniasta juuri neljäs on korkeatasoisin, ja teosta on pidetty Brahmsin sinfoniasarjan lakipisteenä.

Kapellimestari Markus Stenzillä on huikea ura: hän on toiminut Hollannin radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina vuosina 2012–2019, Baltimoren sinfoniaorkesterin päävierailijana vuosina 2015–2019 ja Soulin filharmonisen orkesterin residenssikapellimestarina vuosina 2016–2021. Lisäksi hän vierailee tiheään johtamassa niin orkesterikonsertteja kuin oopperaesityksiäkin ympäri Eurooppaa.

Saksalaiset romantikot

  • To ja pe 2.–3.2.2023 klo 19 Turun konserttitalossa
  • Lue lisää 
  • Liput 27,50 | 22,50 | 10,50 €
  • Osta liput Konserttitalon lipunmyynnistä, Kauppatorin monitorista tai verkkokaupasta tästä.
19.1.2023 16.40

Runebergin päivänä sunnuntaina 5.2. Turun filharmonisen orkesterin lasten musiikkisalongissa on mielikuvitus valloillaan. Näyttelijä Eija Ahvo lukee satuja Elsa Beskowin kirjasta ”Auringonmuna ja Aulikki Oksasen kirjasta ”Kuu ja Bää”. Ahvo tunnetaan muun muassa lastenelokuvista Onneli ja Anneli sekä TV-sarjasta Syke.

Robert Schumannin kolme fantasiakappaletta ja satukertomusten sarja värittävät Ahvon kerrontaa. Kappaleet tulkitsevat Alessandro Foschini, klarinetti, Larimatti Punelpuro, sello sekä Anna Kulmala, piano.

- Elsa Beskowin Auringonmuna on tarina keijusta ja metsään ilmestyneestä keltaisesta pallosta. Onko kyseessä auringonmuna vai jalkapallo vai jotain ihan muuta? Se selviää konsertissa. Aulikki Oksasen teos Kuu ja Bää taas on unenomainen tarina lampaan ja kuun kohtaamisesta. Musiikki luo lavastuksen, johdattelee ja antaa raamit tarinoille. Klassinen musiikki itsessään on jo dramaattista, joten kertojalla täytyy olla myös jännitteitä tarinassa, jonka liittää musiikkitarinaan, sanoo Eija Ahvo.

- Satukertomukset op.132 ja Fantasiakappaleet op.73 ovat hyväntuulista musiikkia ja koostuvat lyhyistä osista, joissa tunnelmat vaihtuvat nopeasti. Schumann itse piti kovasti Satukertomuksistaan ja teoksen hidas osa on yksi hänen laajan säveltuotantonsa hienoimpia, kertoo sellisti Larimatti Punelpuro.

Robert Schumann on yksi romantiikan ajan tunnetuimmista ja rakastetuimmista säveltäjistä. Fantasiakappaleet op. 73 ilmentävät säveltäjän rajatonta musiikillista mielikuvitusta. Ensimmäinen kappale on unenomaisen kaunis, toinen leikkisä ja energinen ja kolmas kappale on intohimoinen ja voimakas. Sama tunnelmien runsaus jatkuu satukertomuksissa op. 132, johon kuuluu neljä satutunnelmia maalaavaa osaa. 

Elsa Beskow kuuluu tunnetuimpiin lastenkirjailijoihin, ja hänen satujensa luoma maailma viehättää kuulijoita lempeydellään ja kauneudellaan. Kirjailija, runoilija ja kuvittaja Aulikki Oksasen tuotannon kulmakiviin kuuluu lukijat valloittavia lastenkirjoja, jotka hän on myös kuvittanut.

Lasten musiikkisalonki: Satumusiikkia

18.1.2023 11.10

Tämän vuoden Katedraali soi -konsertti on kamarimusiikkiherkkua barokkiklassikoiden ystäville. Johann Sebastian Bachin Goldberg-muunnelmat on jo lähes 300 vuoden ajan lumonnut yhä uusia yleisöjä. Nyt alun perin klaveerille sävelletty muunnelmasarja kuullaan jousitriolle sovitettuna. Konsertin esiintyjät viulisti Qi Li, alttoviulisti Sauli Kulmala sekä sellisti Andreas Helling kertovat Goldberg-muunnelmista ja suhteestaan Bachiin.

Millainen teos Goldberg-muunnelmat on?

Sauli: Goldberg-muunnelmat on pianisteille ja kosketinsoittajille merkkiteos. Se on laaja ja vaativa teos, joka sopii hirveän hyvin myös jousille. Muunnelmista on tehty muutamia hyviä sovituksia, ja tämä nyt kuultava venäläisen viulistin Dmitry Sitkovetskyn sovitus on ehkä nykyään eniten esitetty.

Andreas: Tässä on mestariteos kyseessä. Tulee nälkä, että pääsisipä tätä soittamaan. Bachin teoksissa mahdollisuudet ovat laajoja ja on hienoa, että Goldberg-muunnelmat päästään soittamaan jousitriolla. Aaria on koskettava alku teokselle. Joka kolmantena variaationa kuullaan kaanon. Hitaat osat ovat herkkua, ja lopussa palataan taas aariaan sen jälkeen, kun on soitettu yli tunti. Kaikkiaan teos on aikamoinen kokonaisuus.

Qi: Goldberg-muunnelmat kuuluvat Bachin myöhäisiin teoksiin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun pääsen soittamaan teoksen. Teos on todella rikas ja runsas.

Mikä on suhteenne Bachiin?

Andreas: Luulen, että meillä monella on hyvin läheinen suhde. Erityisesti kun lomilla soitetaan itseksemme, se on yleensä Bachia. Lisäksi pandemia-aikana, kun ei ollut mahdollisuutta kokoontua, ja muutenkin monessa vaikeassa tilanteessa, Bach on ollut ainakin minulle pelastus henkisesti.

Sauli: Vaikka Bach oli kosketinsoittaja ja urkuri itse, hän teki paljon sooloviulu- ja soolosellokappaleita, joita myös alttoviululla soitetaan. Bachin soitto on kasvattavaa muusikkona. Se on syvällistä ja älyllisesti haastavaa ja soittaessa joutuu tekemään paljon ajatustyötä, että saa Bachin musiikista irti kaikkia eri tasoja. Bach on hyvin läheinen ja tärkeä säveltäjä jousisoittajille kyllä.

Qi: Bach on ehkä ollut minulle kiinalaisena aiemmin vaikea ymmärtää. Kulttuurissa on niin paljon eroja ja etäisyyttä. Nyt asia on toisin, kun olen työskennellyt Euroopassa. Bach tuntuu nyt läheisemmältä, ja olen oppinut ymmärtämään Bachia enemmän kuin ennen.

Miksi Bachin musiikki on niin suosittua vielä tänäkin päivänä?

Andreas: Etenkin Goldberg-variaatiot ovat suosittuja. Bachin musiikki on matemaattista ja puhdasta ja siinä on selkeät rakenteet. Musiikissa kuuluu kuitenkin ihmisääni, ja se varmasti vetoaa kuulijoihin.

Sauli: Bach oli ehkä musiikinhistorian suurin säveltäjä, ja Bachilla on todella laaja tuotanto. Koska tuotanto on niin laaja, moni tulee kuulluksi Bachin musiikkia, ja siitä löytyy jokaisella jotain ammennettavaksi. Bach on tehnyt suuria oratorioita, messuja, passioita, orkesterisarjoja ja sooloteoksia. Huolimatta siitä, että Bach on älyllisesti niin monimutkaista, musiikissa kuuluu vahva inhimillisyys ja herkkyys. Musiikissa on sydän läsnä, Bach ei yleensä briljeeraa älyllä itsessään vaan siinä on usein joku merkitys, kun hän käyttää jotain vaikeita struktuureja ja tekniikoita. Hän haluaa osoittaa niillä jotain, luoda lisäystä tarinaan.

Andreas: Bachissa on jotain hyvin rehellistä, ja tietenkin hän on toiminut esikuvana monelle muulle säveltäjälle. Bachissa on myös jotain traditiota ja historiaa, mitä ihaillaan, ja se on jollain tapaa pyhää. Kun kaikki maailmassa on epävakaata, Bach toimii vastakohtana ja antaa vakautta ja tukea.

Qi: Odotan todella teoksen esittämistä Tuomiokirkossa ja sitä, miltä se kuulostaa ja miten musiikki pääsee koskettamaan yleisöä.

Katedraali soi kamarimusiikkia!

16.1.2023 17.10

Kevään ensimmäinen kamarimusiikkikonsertti Iltapäivä Debussyn ja Prokofjevin parissa kutsuu jousikvartettojen äärelle Turun linnaan sunnuntaina 22.1. Ohjelmassa on Sergei Prokofjevin jousikvartetto nro 1 h-molli sekä Claude Debussyn jousikvartetto g-molli ja jousikvartettisovitus pianokappaleesta Clair de Lune. Ohjelmiston suunnittelijat, viulistit Matti Koponen ja Kati Overbeck kertoivat harjoittelun lomassa konsertista.

Millaisia Prokofjevin ja Debussyn konserttiin valitut teokset ovat?

Kati: Prokofjevin jousikvartetto on hirveän kiva kappale ja todella erilainen verrattuna Prokofjevin toiseen jousikvartettoon. Prokofjevilla on kaksi jousikvartettoa, toinen on rauhallisempi ja melankolisempi, ja tämä konserttiin valikoitunut jousikvartetto nro 1 on aika hurja. Loppua kohden teoksessa on voimakkaita ja dramaattisia harmonioita ja äänenkulkuja.

Matti: Olen kerran aikaisemmin soittanut Prokofjevin teoksen, ja siitä jäi fiilis, että kappale täytyy soittaa joskus uudelleen. Prokofjev tunnetaan enemmän suuresta musiikista, sinfonioista ja konsertoista. En usko, että teosta on soitettu täällä kovinkaan usein. Jousikvartetosta löytää paljon Prokofjeville tyypillisiä juttuja, mitä säveltäjän konsertoissa ja sinfonioissa on. Prokofjevin jousikvartetto on todella hyvää musiikkia, ja musiikissa on paljon vaihtelua. Teoksessa mennään välillä synkissä vesissä, ja sitten taas tulee jotain todella dramaattista ja räjähtelevää.

Kati: Debussyn jousikvartetto taas on hieno ja laaja teos. Clair de Lune taas on tunnettu ja rakastettu teos pianolle. Uskon, että se toimii jousikvartetille sovitettuna hyvin, ja saamme luotua oikean tunnelman.

Matti: Debussyn jousikvartetto on myös tutumpi teos ja enemmän soitettu, ja siinä on luvassa ranskalaista seitinohutta tunnelmaa. Prokofjevista ja Debussystä tulee konsertissa hyvä kaksikko: teokset ovat keskenään aivan eri maailmoista.

Millainen suhde teillä on säveltäjiin?

Matti: Debussyn orkesteriteokset kuuluvat orkesterin peruspilareihin. Prokofjevilla on kaksi hienoa viulukonserttoa, ja paljon muuta musiikkia. Molemmat ovat siis omalla tavallaan hyvin tärkeitä säveltäjiä.

Kati: Olen itse soittanut viulun lisäksi pianoa pitkään. Debussyllä on valtavasti merkittävää pianorepertuaaria, ja kun soitin pianoa, oli mahtavaa päästä tunnelmoimaan pedaali pohjassa ja luomaan värejä ja kerroksia. Siksi onkin niin hienoa päästä esittämään pianokappale Clair de Lune jousille konsertin lopuksi.

Terveisenne kuulijoille?

Matti: Kannattaa tulla kuuntelemaan! Luvassa on hyvää musiikkia, jota pääsemme soittamaan hyvien kollegoidemme kanssa.

Kati: Valmistelemme tätä konserttia kaikki tosi suurella innolla, ja se ilo varmasti välittyy yleisön penkeillekin asti!

Iltapäivä Debussyn ja Prokofjevin parissa

12.1.2023 08.57

Turun filharmoninen orkesteri ja Turun Konserttitalo ovat varautuneet sekä ennakolta ilmoitettaviin että ennakoimattomiin sähkökatkoihin.

Mahdollisissa muutostilanteissa lipun ostaneet ja yhteystietonsa jättäneet asiakkaat saavat tekstiviestin tai sähköpostin muutoksesta. Tiedotamme muutoksista myös kotisivuillamme sekä TFO:n konserttien osalta Facebookissa ja Twitterissä. Tarkistathan ennen konserttiin lähtöä viestisi sekä orkesterin kotisivut tai sosiaalisen median.

30.12.2022 14.54

Jean Sibeliuksen kuudennen sinfonian kantaesityksestä tulee helmikuun 19. päivänä kuluneeksi 100 vuotta. Teoksen alkuperäinen, käsin kirjoitettu partituuri löytyy Turusta – Sibelius lahjoitti sen 23.9.1955 Otto Anderssonille Sibelius-museoon.

Turun filharmoninen orkesteri juhlii yhdessä Sibelius-museon kanssa Sibeliuksen kuudennen sinfonian sekä samassa konsertissa vuonna 1923 kantaesityksensä saaneen Suite champêtren sävelin lauantaina 18.2. klo 16 Turun konserttitalolla. Tilaisuus alkaa syntymäpäiväkakkutarjoilulla sekä Hannu Salmen juhlaluennolla. Konsertin johtaa Turun filharmonisen orkesterin kunniakapellimestari, professori Leif Segerstam.

Lipun hintaan kuuluu kakkukahvitarjoilu. 

Lue lisää konsertista.

Su 19.2. ohjelmaa Sibelius-museossa

Sibelius-museo juhlistaa sinfonian ensiesityksen satavuotispäivää tuomalla kantaesityksen syntymäpäivän kunniaksi ainutlaatuisen aarteen holvien kätköistä päivänvaloon. Kuudennen sinfonian partituurista julkaistaan myös digitaalisesti selattava versio osaksi museon Sibelius-näyttelyä.

Katso juhlapäivän ohjelma osoitteesta www.sibeliusmuseum.fi.

Yhteistyössä: Sibelius-museo

12.12.2022 09.48

Turun konserttitalon lipunmyynti

Levy- ja lippukauppa Tritonus palvelee normaalisti 30.12. asti. Lippumyymälä on suljettu loppiaisviikolla 2.1.–9.1.2023, ja tiistaina 10.1. eteenpäin taas normaalisti auki. 

Tritonus palvelee osoitteessa Aninkaistenkatu 9, ti-pe klo 12-17.

Turun konserttitalon puhelinmyynti

Puhelinpalvelu on suljettu ajalla 23.12.2022–1.1.2023. Puhelimitse saat meidät kiinni normaalisti taas 2.1.2023 alkaen.

Puhelimeen vastaamme ma–pe klo 9–15, numero: (02) 262 0333.
Voit myös jättää meille sähköpostia: kulttuuri.myynti@turku.fi

Lämmintä joulun aikaa!

 

1.12.2022 09.18

Turun filharmonisen orkesterin kevätkausi on julkaistu ja liput ovat myynnissä. Kevätkauden kohokohdat tuovat tähtiesiintyjiä Turkuun. Kauden aikana Turun filharmonisen orkesterin solisteina nähdään muun muassa kahdella Grammylla palkittu sopraano Karita Mattila, virtuoosipianisti ja taiteellinen johtaja Olli Mustonen, tämän hetken kysytyimpiin maailmantähtiin kuuluva viulisti Karen Gomyo sekä vain 17-vuotiaana toiseksi kansainvälisessä Tšaikovski-kilpailussa tullut sellisti Edgar Moreau.

Olli Mustonen avaa kevään sinfoniasarjan

Kevään sinfoniasarja alkaa 12.–13.1. Olli Mustosen ja viulisti Kristian Wintherin konsertilla. Winther on kantaesittänyt Mustosen musiikkia, ja nyt taiteilijat tekevät jälleen yhteistyötä. Illan solistinumerona on Ottorino Respighin Concerto gregoriano. Helmikuussa 2.–3.2. on luvassa saksalaisten romantikkojen konsertti. Richard Wagnerin, Robert Schumannin ja Johannes Brahmsin musiikkia esittävät kapellimestari Markus Stenz ja henkeäsalpaava viulutaituri Rosanne Philippens. Katedraali soi tänä vuonna kamarimusiikkia, kun 9.2. konsertissa Tuomiokirkossa jousitrio esittää Johann Sebastian Bachin Goldberg-muunnelmat Dmitry Sitkovetskyn sovituksena jousitriolle. Helmikuun päättää Edgar Moreaun tulkinta Robert Schumannin sellokonsertosta Joseph Swensenin johdolla. Alkuvuodesta orkesteri esiintyy lisäksi Punainen viiva -oopperassa 26.1.–17.2. Ooppera tuotetaan yhteistyössä Turun kaupunginteatterin ja Saaristo-oopperan kanssa, ja oopperan pääosissa esiintyvät Johanna Rusanen ja Waltteri Torikka.

Maalikuussa 2.–3.3. nautitaan lavan täydeltä taiteellisen johtajan Olli Mustosen taidoista kapellimestarina sekä pianistina. Camille Saint-Saënsin pianokonsertto, Sergei Prokofjevin sinfonia ja Anatoli Ljadovin fantastinen scherzo Kikimora luovat konsertista pirskahtelevan pirteän Mustosen virtuoottisessa käsittelyssä. Torstaina 9.3. konserttiyleisön toisensa jälkeen valloittava Johannes Piirto tulkitsee Robert Schumannin pianokonserton. Kapellimestariksi TFO:n eteen palaa kolmatta kertaa Tianyi Lu.

Julian Rachlinin juhlat päättävät päävierailijakauden

Julian Rachlinin päävierailijakauden päättävässä juhlakonsertissa 16.–17.3. Moninkertainen kilpailuvoittaja, huilusolisti Yubeen Kim esittää Wolfgang Amadeus Mozartin konserton. Rachlin on valinnut konserttiin lisäksi Modest Musorgskin ja Johannes Brahmsin suurien tunteiden musiikkia. Kotimaisten oopperatähtien ykkönen Karita Mattila loistaa orkesterin edessä 30.–31.3., ja mieleenpainuvan illan johtaa Pierre Bleuse.  

Pääsiäiskonsertin 7.4. teokset muodostavat vahvan ja vaikuttavan kokonaisuuden pitkäperjantain hengessä. Ohjelmassa on Sebastian Fagerlundin Preghiera, Antonio Vivaldin Filiae maestae Jerusalem sekä Stabat Mater ja Valentin Silvestrovin Messenger. Ross Jamie Collins johtaa konsertin, ja solistina on kontratenori Teppo Lampela.

Bedřich Smetanan vaikuttava Má vlast on kansallisromanttinen kuvaus tšekkiläissäveltäjän kotimaasta. Kuuden sinfonisen runon kokoelma viipyilee Böömin maaseudulla, sen historiassa ja legendoissa.Torstaisen konsertin 27.4. johtaa tšekkiläiskapellimestari Petr Altrichter. Kevään kruununa on Elisar Riddelinin Loviatar-viulukonserton kantaesitys konserttimestari Matti Koposen tulkintana. Tähtiviulisti Karen Gomyon esiintymiset 11.–12.5. päättävät sinfoniasarjan. Gomyota ylistetään maailmalla sekä tekniikkansa että musiikillisen taituruutensa ansiosta. Turussa Gomyon solistinumerona kuullaan Sergei Prokofjevin viulukonsertto. 

Suuren kysynnän vuoksi lisäkonsertti Diandraa ja Bondia

Diandra & Bond -konsertti saavutti suuren suosion heti julkaisunsa yhteydessä 19.11. Kaksi konserttia on myyty lähes loppuun kahdessa viikossa, ja nyt myyntiin avataan kolmas esitys. James Bond -elokuvien tarttuvimmat melodiat ja Diandran energinen ja säkenöivä lavakarisma kohtaavat Konserttitalossa 20.–22.4. Konsertissa kuullaan suosituimpia 007:n seikkailuja siivittäneitä kappaleita läpi vuosikymmenten ja illat johtaa Antti Rissanen.

Vappukonsertissa 1.5. huuliharppuyhtye Sväng valloittaa Turun. Tangojen maailmassa liikkuva Svängfonia-konsertti yhdistää huuliharppukvartetti Svängin 20-vuotisen kansainvälisen uran aikana hioutuneen yhteissoiton, saundin ja musiikilliset teokset orkesterin sointiin. Orkesterikonserttien lisäksi TFO:n kauteen mahtuu neljä kamarimusiikkikonserttia. Sanna Manderin Finlandia-palkittuun lastenkirjaan perustuva Avain hukassa -lastenkonsertti 23.3. ja lasten musiikkisalonki Satumusiikkia 5.2. kertojanaan Eija Ahvo kutsuvat puolestaan lapset musiikin äärelle.

 

 

18.11.2022 10.00

Ota loppukiri konserttisyksyyn ja nappaa liput vuoden viimeisiin konsertteihin Black Week -etuhintaan 20 euroa / kappale. 

Etu on voimassa 21.–27.11. ja koskee Turun filharmonisen orkesterin koko loppuvuotta: 

Osta liput koodilla musta Lippupisteen verkkokaupasta tai tule ostoksille Konserttitalon levy- ja lippukauppa Tritonukseen (avoinna ti-pe klo 12-17).